Jump to main content Jump to footer
logo: Astma- og Allergiforbundet - gjør Norge friskere

Ávkkalaš diehtit Lateaksa allergiija birra (lateksallergi)

nb Dato publisert: Sist oppdatert:

Mii lea lateaksa?

Lateaksa lea sákta mii lea gummesoagis Hevea brasiliensis, mii lea ráhkadahtton ja seaguhuvvo kemikalas ávdnasiiguin oažžundihte nu movt sávvá. Lateaksa lea mielkesákta, mii golga hávis eananšattu bajemus oasis seamma vugiin go sákta uvlorásis, svaleurttas ja juovlanásttis. Syntehtalaš lateaksa ráhkaduvvo syntehtalaš kautsjukas. Lateaksa lea synoniibman luonddugummiin.

Lateaksa gávdno máŋggaid gálvvuin ja dálkkaslaš veahkkeneavvuin nu go ovdamearkka dihte bálloŋgain, gummestrihkain, suohkuin, skuovain, gummesáppahin, lávgunlanjaláhtteránuin, biila- ja sykkeljuvllain, basadangummefáhcain, smokkain, buokčanbiktasiin, biktasin elástihkas, anestesiijabiergasin, gurrenculcciin, infusjonsbiergasin, bohtalgoarkkain, amadajomáđoštat go sisavuoigŋá ja katetre, jna.

Suorggis gos gáibiduvvo erenoamaš fuomášupmi lea lateaksa kondomain ja pessarin. Dás sáhttá lateaksaallergiija buktit erenoamaš duođalaš reakšuvnnaid dasa lassin ahte oažžu váttuid seksuálaeallimin. Durex vuovdá kondoma mas lea lateaksakeahtes dáhkádus: «Avanti» plástihkakondoma. Syntehtalaš buktagat, omd. Lateaksamála, dat ii sisttisdoala luonddugummi.

Dávdámearkkat lateaksaallergiijas:

Dávdamearkkat sáhttet leat sihke fáhkka reakšuvnnat oktan positiivva reakšuvnnain antistoffa vuostá IgE, dahje dakkár dávdamearkkat dego livčče mannjonan allergiija reakšuvdna guoskkehuseksemain.

Bohtas, ruoksat, hávvái ja saŋáš liikki leat eksema rievddadeamit mat leat dábálaččat go lea lateaksaallergiija. Sáhttá maid oaidnit čáhceskovhliid ja luoddanan liiki. Vuoigŋanváttut ja njunne- čalbmeváttut ja ástmá leat maid dábálaččat.

Lateaksa ruossoreagere proteiinnaiguin mat leat eksohtalaš šattuin ja sáhttá ovdanit njálmmis allergiijasyndroman (saŋáš ja bohtas njálmmis, njunis, baksamin ja čoddagis.) Bánana, avokado ja kiwi leat dávjjimusat sivvan dasa, muhto maid papaya, fihkon, buđet, tomáhta ja kastanja sáhttet ruossoreakšuvnnaid. 30-80 % sis geain lea lateakaallergiija ožžot dovdomearkkaid go borret ovtta dahje eanet dáin šattuin. Lateaksa sáhttá maid ruossoreageret sieđggain, lastamáhllin ja soahkefihkonin. Lea proteiinna mii lea lateaksas mii ruossoreagere biebmoávdnasiiguin. Hearkkesolbmuin sáhttá lateaksa dagahit heakkaáitojumi reakšuvnnaid (allergalaš šohka).

Gii oažžu lateaksaallregiija?

Moadde jagi dás ovdal ledje dakkár allergiijat measta dušše ássiin geat golggahedje lateksa muorain ea.ea Indonesias.

Dasto ihttigohte mánáide geat čuohpadeami bokte gárte lagasvuhtii čuohpadeddjid lateaksasuorbmafáhcaiguin. HIV-virusa fuomášupmi dagahii ahte suorbmafáhcca lassánii  sakka, mii fas dagahii ahte dearvvašvuođabargiid erenoamažit ožžo allergiija. Sullii 7 % dearvvašvuođabargin lea dát. Go suorbmafáhcca geavaheapmi lea lassánan  dán bargosuorggis maŋemus 10-15 jagi, árvvoštallo allergiijalassáneami. Bassiid ja bátnedoaktárat leat maid dán joavkkus.

Lateaksaallergiija dálkkodeapmi

Go lateaksaallergiija lea fuomášuvvon, ferte doalahit eret lagasoktavuođas lateksain. Sis geain lea ruossoreakšuvdna biebmuide eai berre daid lahká leat.

Allergiija šohkka (anafylaksi) lea álgu nu mo lea dávjá buhcciid dábálaš allergiijadovdomarkkat. Sáhttet dađisdaga boahtit dahje fáhkka čuožžilit ja de leat heaggaáitan. Sis geain lea nu garra allergiija ahte sáhttá allergalaš šohka oaččut, berrejit adrenaliinna boahkuheami oaččut (EpiPen) mii biddjo dakkaviđe go dávdamearkkat bohtet. Ambulánssa ferte ovttatmáno diŋgot. Allergiijaboahkuheapmi (hypnosensibilisering) ii heive lateaksaallergiija dálkkodeapmai.

Movt oažžut diagnosa?

Jus lateaksaallergiija váruhuvvo, de dahkko guorahallan vuosttažettin liikedoaktáriid ja mánáiddoaktáriid luhtte. Dárkilis buohccihistorjá lea dárbbašlaš. Čuokkisiskos dahje ahte bidjá bihtá lateaksasuorbmafáhcas vuolit oassái gieđas iskandihte reakšuvnnaid leat áigeguovdilis metodat. Lassin liikkeiskosii lea varraiskus mas iská erenoamažit IgE:a.

Allergiij eastadeapmi

Go okte lea ožžon lateaksaallergiija sáhttá dálkkodit dovdomearkkaid dain muhto juste iežas allergiija ii sáhte dálkut. Buoremus lea eastadit boahtimis. Leat máŋga lateaksaartihkalat man sadjái sáhttá vinylabuktagiid gávdnat. Buktagat mat leat merkejuvvon ”hyporallergen” dahje sullásaš, ii mearkkaš dan seamma ahte das eai leat unnit lateaksaallergeanat go bukatagiin main ii leat diet mearka.

Suorbmafáhcain eai berre leat pudderat ja unna oasaš allergeanat/luovos proteiinnat, gummelasihanávdnasat ja endotoksinnat. Čájehuvvon lea ahte go atnigoahtá dakkár suorbmafáhcaid, unnu frekveansa ođđa allergiijadáhpáhusaide, ja muhtumin geain lea allergiija ja geain leat unnan dávdamearkkat sáhttet joatkit bargat seamma bargosajis. Maiddai  buhcciide lea dát mearkkašupmi. Eavttuid berre buktit gálvoláigojeddjiide ahte addit dakkár suorbmafáhcaid ja duođaštusa ahte suorbmafáhca leat gáibádusaid mielde.