Jump to main content Jump to footer
logo: Astma- og Allergiforbundet - gjør Norge friskere

Ávkkálaš diehtit allergalaš ja ii-allergalaš biebmohearkivuođa birra (matvareoverfølsomhet)

nb Dato publisert: Sist oppdatert:

Allergalaš ja ii-allergalaš biebmohearkivuohta

Mii lea biebmohearkivuohta?

Biebmohearkivuohta lea hearkivuohta osiid vuostá biepmus. Go lea biebmoallergiija, de goruda vuostálastin doaibmagoahtá proteiinnaid vuostá mat leat biepmus ja maid vásiha ”várálaš” sisabáhkkjeaddjin. Dušše biebmonagat maid ii gierdda sáhttá dagahit allergalaš reakšuvnna. Dábálaččat bohtet reakšuvnnat jođanit maŋŋil boradeami ja sáhttet muhtun diliin leat duođalaččat.

Eará biebmohearkivuođa šlájain ii leat vuostálastinvuogádat seaguhuvvon, muhto dávdamearkkat mat čuožžilit sáhttet sulástahttit allergiijareakšuvnnaid. Eai boađe nu jođánit ja eai leat nu duođalaččat ja boahtá das makkár biepmu lea borran. Doaba gierdameahttun atno dávjá diliin gos fuomášuvvo biebmoreakšuvdna almma laboratoriijaiskosiin dan čájehit. (Gávdnojit máŋga suorggi biebmohearkivuođas dahje biebmogierdameahttumis nu movt dávjá gohčoduvvo.)

Man dávjá biebmoallergiija

Smávimus mánáid gaskka, gaskkal ovtta ja golbma jagi reagerejit sullii 5-8% bibmui. Álbmogis muđui lea sullii 5% geain lea biebmoallergiija/-intoleransa jus váldá ruossaallergiijaid fárrui mas maid lea lastagavjaallergiija. Ollu eanebuidda guoská beaivválaččat go sihke bearráša ja ustibiid váldá fárrui.

Dábálaš biebmogierdameahttunvuođat

Smávva mánáin lea allergiija mielkki, moni, guoli, niehtiid, skálžoelliid ja bađvešattuid (earttat, peaniehttit, soija, lupina ja linnsát) vuostá dábáleamos. Mánáin geain lea atohpalaš eksema erenoamažit, sis lea ii-allergalaš hearkivuođareakšuvnnat sitrusšattuid, eananmurjjiid ja tomáhtaid vuostá. Reakšuvnnat leat dan duohken man olu borra daid ja dávja dagahit sakŋáša ja eksema vearáskahttima.

Boarráset mánáin ja rávisolbmuin lea allergiija niehtiid, peaniehtit ja skálzoelliid vuostá dábáleamos. Lassin vel lastagavja ruossareakšuvnnat soames varas šattuin ja rušppiin.

Nisojáffuallergiija reakšuvnnat dan biepmu vuostá mas lea nisujáffu, ii leat dávjá, muhto sáhttá addit garra reakšuvnnaid. Mánát ja ollesolbmot geain leat heajos čoalit, sáhttet vásihit ahte šáddá lossat vuoignat go borret guoitta, roga dahje bygg.

Lea maid vejolaš reageret guoitii dahje eará bibmui, jus fal šaddá rahčat maŋŋil. Dien allergiija sáhttá leat váttis fuobmat.

Cøliakiija lea čoalledávda go glutenproteinnat guoittis, rogas ja byggas dagahit rošmmi čoliide. Cøliaki dálkkoduvvo ahte agibeaivvi lea glutenkeahtes bibmu.

Laktosehearkivuohta lea go čoallevuohččecuozza ii nagot mollet/smávvet laktosa (mielkesohkar mii lea mielkkis ja mielkebuktagiin). Dávdamearkkat eai iđe ovdal 4-10 jahkasažžan. Laktosehearkivuohta addá čoavjebákčasa, čoavji baggá ja luhčadávda, mii ii leat várálaš, jus borra ollu laktose muhto unohas.

Dávdamearkkat:

Reakšuvnnat sáhttet leat láivásat, mat mannet badjel oanehisáiggi geahčen – ja gitta eanet duođalažžan, muhtumin heaggaváralaččan. Njálbme ja čotta saŋáš ja vuohččecuozza bohtaneapmi gohčoduvvo orálalaš allergiija syndroman ja lea dábálaš biepmuid ruossoreakšuvdnan, nu go vásáhusat sis geain lea lieđđegavjaallergiija.

Dávdamearkkat mat leat dábálaččat leat ahte čoavji ja čoaliid leat baggan, bákčasat, luhčadávda ja váibmu moiddoda. Dat mii guoská liikeváttuide ja mii maid lea dábálaš, erenoamažit smávva mánáin, lea rušmasat, eksema vearáskeapmi ja saŋáš. Allergalaš šohka (anafylaksi) mii lea hárve muhto hui duođalaš, ja dat gáibida jođánis dálkkodeami. Das lea dávdamearkan dat ahte čotta bohtana, lossavuoigŋan, dávjá vuoksin, ja sáhttá ovdanit gitta varradeaddonjiedjama ja jámálgeami.

Movt bidjat diagnosa?

Čuokkisiskkus ja varraiskkus leat dat dábáleamos iskosat. Dušše daid vuođul ii leat buorre bidjat diagnosa, muhto ferte dasa lassin biepmuin vel geahččalit. Lea deaŧálaš ahte ii váldde eret deaŧálaš biepmuid biebmodilis ovdalgo lea sihkaris diagnosa. Erenoamážit guoská dat jus lea cøliakiija ballu dan dihte go jus de leat álgán glutenkeahtes biepmu borrat lea váttis bidjat diagnosa. Geahččalanáigodagas sáhttá biepmuid maid vávjá bidjat áibbas eret, ja dasto veahážiiid mielde borragoahtit ovtta ain hávális.

Gávdnojit buorit iskosat bidjandihte diagnosa cøliakiijai ja laktosahearkivuhtii. Leat máŋga molssoevttolaš dálkkodeaddjit geat fállet iskosiid, muhto eai leat duođáštusat dollet go dat deaivasa.

Rikshospitala, HF, Mánáidklinihkka Voksentoppen lea erenoamašbuohcciviessu mánáid váras geain leat allergenat. Rávisolbmuide eai gávdno diekkár erenoamáš institušuvnnat. Rávisolmmoš váldá álggos oktavuođa iežas doaktariin, mii de ohcá viidáset áigeguovdilis spesiáldoaktára lusa, ovdamearkka dihte čoavje- ja čoalle spesialista, geahpesdoaktára dahje beallje/njunne/čotta doaktára lusa.

Gávdnojit maid regiunála gealboguovddážat sihke ástmá, allergiija ja hearkivuođa ektui (RAAO) gos sin isket geain leat váttis váddát.

Dálkkodeapmi

Áidna dálkkodanvuohki lea ahte ii bora borramušaid maid ii gierdda. Dávjá lea sihkkareamos ráhkadit eanas biepmu ieš. Jus gárvvesbiebmobuktagiid geavaha, de ferte dárkilit lohkat sisdoallolisttu. Go fitná restauranttas dahje boradanbáikkis, lea deaŧálaš jearrat biepmu sisdoalu ja muitalit allergiija birra dahje biepmohearkivuođa birra.

Riekta oktiibiddjon biebmu lea deaŧálaš, erenoamážit mánnávuođaáiggi. Biebmoosiide maid ii sáhte borrat, ferte gávdnat eará sadjái. Go lea mielkeallergiija, lea deaŧálaš oažžut doarvái kalsiuma, joda ja B-vitamiinnaid. Lea dárbu unnimus mánáid čuovvut mielde ahte ožžot doarvái proteinnaid.

Smávvamánát (<3 jagi) geain lea gusamielkkeallergiija, fertejit oažžut dan sádjái ollislaš goanstamielkki (reseptain oažžu apotekas). Jus ii galgga guoitta borramuša borrat, ferte dan sadjái oažžut nohka proteiinnaid, fiibera ja minarálaid. C-vitamiinna sáhttá oažžut beare unnan jus ii bora šattuid ja ruotnasiid. Doavttir sáhttá ohcat saji klinihkalaš biebmorávvejeaddji lusa buohcciviesu poliklinihkas oažžut individuála biebmodilirávvejumi.

Dálkasat:

Olbmot geat sáhttet oažžut heaggaváralaš allergiijareakšuvnnaid berrejit oaččut adrenaliinnadálkkasnálu (Epipen dahje Jext). Dálkkasnálu galgá bidjat dego vuostemirkun jus dáhpedorpmis borra juoida maid ii gierdda. Allergiijadálkasat maid váldá eará allergiijaid dihte, ovdameakka dihte lieđđegavjaallergiija vuostá, sáhttá maid veahkkin váttuide jus borra borramuša maid ii gierdda. Ii leat dábálaš váldit fásta dálkasiid biebmoallergiija vuostá.

Biebmoallergiijaregisttár

Jus leat duođalaš reakšuvnnat biepmu vuostá, de galgá diehtu mannat Matallergiijaregisttarii Folkehelseinstituhtas. Eaktun dasa ahte sáhttá dieđihit jus buohcci lea váldán oktavuođa doaktárin 24 diimmu sisa go lea borran biepmu. Registtár lea ásahuvvon čoaggindihte eanet dieđuid biebmoreakšuvnnaid birra, man duođalaččat dat leat, masa reagere ja geat ožžot dan.