Jump to main content Jump to footer
logo: Astma- og Allergiforbundet - gjør Norge friskere

Ávkkalaš diehtit Guoitta allergiija birra (hvete)

nb Dato publisert: Sist oppdatert:

Guoitaallergiija

Ávkkalaš diehtit guoitaallergiija birra -NAAF faktaárka

Mii lea biebmoallergiija?

Allergalaš reakšuvnnat biepmuid vuostá boahtá das go gorut reagere muhtun proteiinnaide mat leat biepmus. Muhtumat ožžot garra reakšuvnnaid hui unnanaš biebmus maid eai gierdda. Earát ožžot veahas unohisvuođa mii jávká almma drámáhtalaš váikkuhusain. Biebmoallergiija lea eanet dábálaš mánáin go rávisolbmuin. Eatnasat besset eret biebmoallergiijas go bohtet ovdaskuvlaahkái. Ii leat eahpedábálaš reageret eanet go ovtta bibmui. Jus biebmu mii livčče deaŧálaš biebmoávnnasin, váldojuvvo eret, lea deaŧálaš gávdnat buriid sadjásaččaid nu ahte biepmodilli lea dearvvašlaš ja máŋŋgalágán.

Guoitaallergiija

Guoitaállergiija lea go lea allergiija proteinnaid vuostá mat leat guoittas. Eatnasat fertejit maid garvit gortniid mat lea sogolaččat guitii, de go rohka, bygg ja spelt. Diekkár glutenkeahtes biebmu lea seamma go dat maid geavahit go lea cøliaki.

Guoitaállergiija lea dábáleamos smávvamánáid gáskka. Go ollejit skuvlaahkái, de leat eatnasat beassan dien allergiijas. Dávdamearkkat rievddadit, sáhttá leat čoavje-čoalle dávdamearkkat, eksemavearaskahttin, vuošmi ja allergalaš šohkka.

Guoitagavjaallergiija

Soapmasat sáhttet reageret guoitagavjjaide (om láibuma oktavuođas), vaikko sáhttet borrat guoitta biepmus. Go eksponerejuvvo guoitagavjjaide, sáhttet ihttit dávdamearkkat de go ástmás, eksema vearráneapmi dahje gasttiheapmi. Diekkár allergiija lea dábálaš láibujeddjiin. Dálkkodeapmi lea garvit jáfogavjjaid.

Guitii čadnon anafylaksi go rahčá

Hárve málle guoitaallergiija lea ahte reagere guitii lea go šaddá rahčat maŋŋil go lea borran guoitta. Diekkár reakšuvnnat ihtet easka nuorravuođaagis dahje ollesolmmožin.

Positiiva allergiija teasttat mat čájehit boastut

Bajábealde namuhuvvon guoitaallergiijii geavahuvvo dábálaččat čuogguniskkus ja varraiskkus (IgE). Leat ollugat geaidda čájehuvvo positiiva allergiija iskkus, muhto eai oaččo dávdamearkkaid vaikko borret guoitta. Ovdamearkan guoská sidjiide geain lea rássegavja allergiija. Laboratoieiskosat mat čájehit ahte ii gierdda guiotta, fertejit alo árvvoštallot ovttas dávdamearkkaiguin ja makkár reakšuvnnaid lea vásihan ieš guđet lágán biepmuiguin.

Ii-allergiija reakšuvnnat guitii

Ferte maid namuhit ahte sáhttá maid reageret guitii vaikko ii leat allergiija dahje cøliaki. Earenomážit guoská diet go leat čoavje-čoalledávddat mat eai leat nu čielgasat, raporterejit ahte unnot váttut go heitet guoittain. Soaitá lea sivvan go guoittas (ja rogas) lea válljit ovtta sorttat fiber (fruktana). Diekkár fiberat addet áibmováttuid ja luovos čoavjji, erenoamážit olbuide geain lea hearkkes čoalli. Speltjáfuid soaittá bures gierdat, vaikko speltas maid lea gluten.

Gos gávdno guoitta?

Eanas Norgga gordnešlájain ja láibunávdnasiin gávdno guoitta. Muđui geavahuvvo guoitta máŋggaid gárvves ráhkaduvvonborramušain, nu go ovdamearkka dihte buotnjumušain ja máliin. Pastas, couscous, bulgur ja semulerievnnat leat ráhkaduvvon guoittas. Eanas guoittaallergiijalaččat reagerejit maid rohkašii ja bivgii.

Ollu gortniin main lea gluten, leat oassin buktagiin, dan dihte ferte álo bearráigeahččat sisdoallolisttu dárkilit mii biepmus lea. Merkenmearrádusaid mielde galgá álo bures merkejuvvon jus lea guoita dahje gordnesorttat main lea gluten.

Máid sáhttá guoittaallergiijalaš borrat?

Guoittaproteiidna ii gávdno ráinnas mielkebuktagiin, monis, bierggus, guolis, skálžoellin, šattuin, nihtiin, oljjus dahje ruonasšattuin. Muitte fal ahte butnjosat ja máhkkalasahusat (krydder) soames háve sisttisdollet guoitta.

Gordnešlájat nu go máisa, risen, buđetjáfut, rásseguoita, teff, quinoa, sorghum ja hirssat leat lunddolaččat glutenkeahttá, ja leat buorit buorit sadjásašbuktagat. Máŋŋgas girdet maid glutenkeahtes hávvara.

Glutenkeahtes buktagat, nu go jáffoseaguhusat, pasta, čeaksa, garraláibi ja gordneseaguhusat sáhttet geavahuvvot. Muhtumat dáin sisttisdollet guoitastirddut (hvetestivelse), muhto dás lea guoittaproteiinna nu unnan ahte eatnasat girdet dan.

Rámbuvrrain gos vuvdet olu gálvvu gávdnojit glutenkeahtes buktagat, ja dan seamma leat maid soames dearvvašvuođabiebmorámbuvrrain. Gávdnojit muhtun báhkárat geat vuvdet vuogas glutenkeahtes gálvvu.

Biebmogálvvur

Gordnebuktagat lea stuora oassi min biepmus, ja lea deaŧálaš divvut rievttes diagnosa vai eai šatta dárbbašmeahttun ollu biepmut maid dárbbaša garvit. Sisdoalu dáfus rievddada glutenkeahtes biepmut das makkár sadjasašbuktagiid geavaha.

Glutenkeahtes garvvesbuktagat de go glutenkeahtes láibi ja gordneseaguhusat, dain lea dávja riisa-/maisa-/buđet- ja guoitastárgudus. Buktagiin main lea stárgudus vuođđun, lea unnán fiber eai ge leat nu beaktilat go dábálaš roavva láibi. Jus ollu geavaha diekkár gordnebuktagiid, de sáhttá obbat ja oažžut váilevašvuođa muhtin stoffaide.

Gordnešlájat nu go máisa, risen, buđetjáfut, rásseguoitta, teff, quinoa, sorghum ja hirssat leat lunddolaččat glutenkeahttá, ja leat buorit buorit sadjásašbuktagat. Láibbi áinnas láibbo ieš mas geavahat dieid, lasit fiberhus, roefiber ja siepmaniid vai lassana fiber biepmus.

Norsk Cøliakiforening:as leat dieđut cøliakiija ja glutenkeahtes biepmuid birra www.ncf.no