Jump to main content Jump to footer
logo: Astma- og Allergiforbundet - gjør Norge friskere

Ávkkálaš diehtit niehtiid/mandelat/peaniehttit birra (nøtter/mandler/peanøtter)

nb Dato publisert: Sist oppdatert:

Niehtit,mandelatjapeaniehtit

Ávkkálaš diehtit niehtiid/mandelat/peaniehtiid birra – NAAF faktaárka

Mii lea niehtteallergiija?

Go niehtiid namuha, de oaivvildit hasselniehtti, cashewniehtti, piatasjeniehtti, pekaniehtti, mandela, paraniehtti ja macademiniehtti. Peaniehtti ii leat biologalaččat niehtti, muhto lea bađvešattus. Dan dihte lea muhtun geas lea peaniehtteallergiija maiddái hearkivuohta ja vejolaš allergalaš dávdamearkkat go borret eará bađvešattuid nu go earttaid, soya, báhpuid, lupinjáffuid ja linssáid.

Allergalaš reakšuvnnat biebmuid vuostá boahtá das go gorut reagere muhtun proteiinnaide mat leat biepmus. Niehtteallergiija gehččojuvvo okta dain dábáleamos allergiija biepmu vuostá, ja lea allergiijašládja mii bistá olles eallima. Okta sivva dasa ahte lea nu dábálaš lea go stuora oassi álbmogis lea lieđđegavjaallergiija mii addá ruossoallergiija ja/dahje ruossoreakšuvnnaid ea.ea. niehtiid vuostá.

Makkár reakšuvnnaid addet niehtit/mandelat/peaniehtit allergiijalažži?

Allergiija niehtiid/peaniehtiid vuostá sáhttet addit garra reakšuvnnaid, muhto ii buohkain. Dábáleamos reakšuvnnat go niehtiid borrá, lea saŋáš ja njálbmi ja čotta bohtana. Eksema, rušmasat, čoavjebákčasat ja vuovssideapmi leat maid dávdamearkkat maid sáhttá oažžut. Muhtun dilin sáhttá heaggavárrareakšuvnnat boahtit (allergalaš šohka).

Mandeliid vuostá ii leat seamma dábálaš reageret go niehtiid vuostá.

Mánát reagerejit garraseappot niehtiide go ollesolbmot. Sullii bealli mánáin geain lea peaniehtteallergiija, reagerejit hádji, smáhkki dahje guoskkahit. Dušše sullii 10 % ollesolbmuin reagerejit.

Man vuostá reagerejuvvo?

Leat proteiinnat niehtiin/peaniehtiin mii dagaha reakšuvnna. Muhtumit reagerejit go borret niehtiid ja sáhttá maid niehttegavja lanjas dagahit reakšuvnna. Dábáleamos reakšuvdna lea állergalaš gastiheapmi, garraset eksema ja oččohallat ástmái.

Movt dálkkodit allergiija niehtiid/peaniehtiid vuostá?

Biebmoallergiija dálkkodeapmi lea ahte ii bora biepmuid maid ii gierdda borramušdilis. Go lea niehtteallergiija, ferte garvit daid niehtiid maid ii gierdda. Soapmasat leat allergalaččat buot lágán niehtiide, dahje sin mielas lea buoremus garvit buot lágán niehtiid. Juohkehaš ferte čielggadit dien su doaktáriin. Niehtiin ja peaniehtiin leat dušše muhtin alleriija dahkki buktagat (allergenat) oktasaččat. Lea unnit jahkehahtti ahte muhtin geas lea allergiija niehtiide, maid lea allergiija peaniehtiide go muorraniehtiide mat leat lágát sogolaččat.

Mas gávdnojit niehtit/peaniehtit?

Biepmut mas dávjá leat niehtit, lea nougat, niehttavuoidan, krokan, makronkreamma, marzipan, kransagáhkku ja mandelgáhkku.

Eará biepmut main dávjá leat niehtit, leat gáhkut, čeavssat, gordneseaguhusat, sáláhtat, láibi, bajildusat, šokoláda, jiekŋakreamma, pesto, ja muhtun olgoriika biepmut nu mo ovdamearkan dihte orientálalaš biebmuin. Vegetabiila oljjus sáhttet leat peaniehta bazahusat. Jus lea buhtistuvvon, de dábálaččat eai leat šat proteiinnat báhcán. Galbmapressejun oljjus gal sáhttet leat proteinna bazahusat.

Biebmogálvvuid merken

Buot niehtit galget álo čielgasit merkejuvvon sierra niehttenamain jos leat oássin go ráhkádit. Čilgenjulggastus maid guoská bibmui mii ii lea páhkkejuvvon, biebmu maid vuvdet gávppiin, restauranttain, kantiinnain jna.

Oassi biebmogálvvuin leat merkejuvvon ”kan inneholde spor av nøtter”. Dat ii meakkaš ahte biepmus lea niehtti, muhto ráhkadettin sáhttá niehttenagaš boahtán buktagii. Eatnasat geain lea niehtteallergiija girdet unnanačča niehtiid ja sáhttet borrat buktaga ”kan inneholde spor”. Juohkehaš ferte ovttasráđiid iežas doaktáriin gávnnahit leat go allergenat nu duođalaččat ahte eai ábut borrat unnanaččat ge.