Jump to main content Jump to footer
logo: Astma- og Allergiforbundet - gjør Norge friskere

Ávkkálaš diehtit allergiija boahkuheame birra (allergivaksinasjon)

nb Dato publisert: Sist oppdatert:

Allergiija boahkuheapmi

Ávkkálaš diehtit allergiija boahkuheame birra – NAAF faktaárka

Allergiijaboahkuheapmi lea okta dálkkodanvuohki go allergiija lea duođalaš ja bistán guhká ja olbmos ii leat dohkálaš ávkin geavahit dábálaš dálkkas dálkkodeami, de lea allergiijaboahkuheapmi okta dálkkodanvuohki. Dálkkodeapmi gohčoduvvo maiddái hypohearkivuohtan dahje daguha ahte šaddá hui hearki dasa. Dálkkodeami prinsihppa lea ahte unnidit allergiija go addá binnanaš das man vuostá lea állergalaš.

Kortisonaboahkuheapmi allergiija vuostá ii leat seamma allergiijaboahkuheapmi, ja kortisonboahkuheapmi addo dušše dalle go hoahpuid siste ferte dálkkodit dávdamearkkaid ja eará dálkkodeapmi ii ábut.

Allergiijaboahkuheapmi lea go smávva dálkkasmearit addojit dan allergenas man vuostá lea allergiija, ja bidjo liikkái. Vuosttaš háve dálkkasmearri galgá leat nu unnan ahte ii boađe allergiijareakšuvdna. Dađistaga vahkkosaččat várrogasat lasihuvvo dálkkasmearri nu ollu go gierda. Dábálaččat addo dát dikšundálkun juohke 8. vahkkui ja 3-5 jagi áigodagas. Dáinna lágiin sáhttá ovdanahttet buoridit gierdevašvuođa allergenaid vuostá mat geavahuvvojit dálkumis.

NaafPollenAllergivaksinasjonIkkekortisonspr+©yteHD from NAAF on Vimeo.

Makkár dilalašvuođain sáhttá dálkkodeami atnit?

Allergiijaboahkuheami sáhttá eanas atnit lieđđegavjjaallergiijaid vuostá de go soahki ja rássi. Allergiijaboahkuheapmi geavahuvvo maiddái unnidit vejolašvuođa oažžut heakkavárra reakšuvnnaid buhcciin geain leat duođalaš vievssisallergiija. Muhtumin sáhttá boahkuhit elliid ja midda vuostá. Allergiijaboahkuheami oahppu lea čájehan ahte sáhttá várjalit ástmá oažžumis mannjil, ja birget buorebut állergalaš astmain.

Tableahttaboahkuheapmi rássegavjavaboahkuheapmi Grasax lea dohkkehuvvon divššodit ollesolbmuid ja mánáid viđa jagis geain lea lastagavjaallergiija. Lea tableahtta maid njamma mas lea timoteia allergen ekstrakta.

Gii sáhttá oažžut dálkuma?

Ovdalgo allergiijaboahkuheami geahččala, de galgá dábálaš allergiijadálkkodeapmi oktan antihistamiinnaiguin ja čalbme ja njunnedálkasat dárkilit geahččaluvvon. Jus ain bistet dovdomearkkat dán geahččaleami mannjil, sáhttá allergiijaboahkuheapmi leat buorre molsaeaktu.

Allergiijaboahkuheami eai rávve addit mánáide vuollel 5 jagi. Ii ge vel olbmuide geain lea ástmá maid ii sáhte dárkkistit, duođalaš váibmovigágiidda dahje olbmuide geain lea borasdávda. Jus lea áhpeheapmi de ii ge galgga dálkkodeami álggahit.

Allergiijaboahkuheapmi ii galgga álggahuvvot go lea áigi lastagavjjaide ja galgá geargan ovdal go lastagavja áigi fas álgá. Ovdamearkan soahkelastagavja boahkuheapmi berre dáhpahuvvat gaskkal geassemánu ja guovvmánu, rásiid ektui čakčamánu ja cuoŋumánugaskka ja burot fas gaskal golgotmánu ja cuoŋumánu.

Allergiijaboahkuheapmi eaktuda ahte lea čájehuvvon allergiija liikecugguniskosiin ja/dahje varraiskosiin. Geahppadoaimmat galget maid árvvoštallon ovdal divššodeapmi álgá.

Goluid lastagavjaboahkuheapmái oažžu buvttaduvvot oadjosistema bokte dahje alit-resepta bokte. Eara boahkuheamiide ferte ohcat buhtadeami.

Allergiijaboahkuheapmi Grasax tableahtiguin bistá 3 jagi, juohke beaivvi okta tableahtta, ja divššodeapmi álggahuvvo 4 mánu ovdal lastagavja áiggi.

Grasax addá vuoigatvuođa buhtadeapmái jus moderahta gitta garra vattut lastagavja áiggi leamaš goit guokte jagi, ja jus eará dálkkodeapmi ii leat addán doarvái buori kontrolla dávddá badjel dahje ii leat gierdan dálkkodeami. Buvttadeapmi eaktuda maid ahte buohcci ii oačču váttuid eará allergen ekstraktaiguin. Buhtadanvuoigatvuohta guoská mánáide viđa jagis gitta ollesolmmožin.

Gos dahkko dálkodeapmi?

Allergiijaboahkuheapmi dahkko dábálaččat geahpesdávdda-, beallje-njunne-čotta-spesialistain ja mánáiddoaktariid luhtte geain lea allergologalaš erenoamašgelbbolašvuohta.

Várra oažžut mielsivaid

Allergiijaboahkuheamis lea várra oažžut mielsivaid. Sáhttet leat gehpes dávdamearkkat nu go njunnedahpahat, čalmmit ja čotta sakŋidit, dahje duođalaš ja vejolaš heakkavárra dávdamearkkat nu go lossavuoiŋŋahat dehe allergiija šohka. Dát guoská álgobáliide erenoamažit ja ovttatmano mannjil go lea ožžon boahkuheami. Dan dihte galgá boahkuheapmi dáhpáhuvvat spesiálisttaid luhtte gos álo leat gerggosat jus lea dárbu duođalaš reakšuvnnaid dihte, ja ii galgga vuolgit doppe ovdal áramusat 30 minuvtta maŋŋil boahkuheami. Vuosttaš jándora mannjil go lea ožžon boahkuheame sáhttá dovdat reakšuvnnaid nu go liikkebohtaneami ja galgá garvit garra fysalaš doaimmaid.

Dábáleamos mielsivat go borrá Grasax tableahtaid lea ahte bohtet smávva allergalaš reakšuvnnat dega saŋaš ja njuovča bohtana. Eatnasiin jávket diet dávdamearkkat álgováhkuid maŋŋil go dálkkodeapmi lea álggáhuvvon.

Makkár buorredoaimma addá dálkkodeapmi?

Lea duođaštuvvon ahte allergiijaboahkuheapmi lea buorre ja ávkkálaš dálkkodanvuohki mainna sáhttá unnidit allergiijadávdamearkkaid ja dasto eará doavtterdálkkas geavaheami sakka olu. Mannjil go lea dálkkodemiin geargan, de doaibmá dat bistevaččat. Muhtumat eai dovdda buorráneami, ja lea váttis válljet ovdagihtii sin geaidda dálkodeapmi lea ávkin.

Allergiijaboahkuheapmi lea iešalddis oalle áddjás ja divrras dálkkodanvuohki. Várra oažžut mielsivaid ja dat duohtavuohta ahte ii buohkaide leat dát buorráneapmi mannjil go leat geargan dálkodemiin, de ferte dáid guorahallat dárkilit ovdalgo vállje dán dálkkodanvuogi.

Ovdanahttit ođđa ja buoret vugiid immunterapiija ektui sávahahtti addá sihkkareappo dálkkodeami ja buoret bohtosiid boahtteáiggis.

Fakta allergiijaboaguheami birra lea ráhkaduvvon ráđđalaga NAAFs legeråd

Guoskevaš liŋkkat