Jump to main content Jump to footer
logo: Astma- og Allergiforbundet - gjør Norge friskere

Ávkkalaš diehtit Ruossoreakšuvnna birra (kryssreaksjoner)

nb Dato publisert: Sist oppdatert:

Ruossoreakšuvnnat

Ávkkalaš diehtit Ruossoreakšuvnnaid birra (kryssreaksjoner)

Mat leat ruossareakšuvnnat?

Olbmot geain lea lieđđagavjaallergiija ja go vásihit unohisvuođa go njuoskka šattuid ja ruotnasiid borret, lea dat ahte proteiinnat dien borramuššlájain olu sulastahttet ávdnasiid mat leat lieđđegavjjas (proteinnat) ja proteinnaid biepmus. Diet dagaha allergiija nu ahte immunvárjaleaddji ii ”oainne” erohusa. De lea allergiija reakšuvdna mii gohčoduvvo ruossoallergiija. Lea erenoamážit allergiihkariin gea eai gierdda soahkelieđđegavjjaid.

Gii oažžu ruossoreakšuvnnaid?

Olbmuide geaidda garrasepmosiid čuohcá lieđđegavjaallergiija, lea maid sii geat jođáneamos sáhttet oažžut ruossoreakšuvnnaid. Muhtumat geain lea lieđđegavjaallergiija reagerejit biebmuide lieđđegavjaáigodagas gos earáin fas leat dávdamearkkat miehtá jagi. Masa reagere lea olbmos olbmui ja eai leat buot lieđđegavjaallergiijalaččat geain leat ruossoreakšuvnnat.

Makkár dávdamearkkaid sáhttet ruossoreakšuvnnat addit?

Máŋggas geain lea lieđđegavjaallergiija vásihit unohisvuođa njálmmis ja njielus go šattuid ja ruotnasiid borret, erenoamažit lieđđegavjaáigodagas. Namahus ”orala allergiijasyndroma” geavahuvvo biebmohearkivuođa oktavuođas mas dávdamearkkat njálmmis leat guovddážis. Muhtumat vásihit sakŋideame gitta belljiide. Dávdamearkkat sáhttet lassánit ja njoammut eará láhtuide ja buot vearrámus sáhttá oažžut anafylaktalaš šohka, muhto lea hui hárve mis Davvi-Eurohpas.

Gos gávdnat ruossoreakšuvnnaid?

Sullii 70 % sis geat lea geain lea lieđđegavjaallergiija ožžot reakšuvnna bibmui – dávjjimusat niehtit, kiwi dahje varas rušppiid, eappelat ja pærat. Burotallergiijalaččat sáhttet reageret selleriijai ja máŋga eará urttamáistta šlájaide. Dábálaččat ovdána lieđđegavjaallergiija álggos, ruossoreakšuvnnat bohtet mannjil. Diehtu dan birra mii addá ruossoreakšuvnnaid lea ávkkalaš eastadandihte váttuid.

Ruossoreakšuvnnaid dálkkodeapmi:

Doaktárdálkasiin lea unnit rolla ruossoreakšuvnna eastadandálkodeamis. Sáhttá geahččalit antihistamindálkasiid, muhto lea eahpesihkar makkár beaktilat dat lea. Immunterapiija biebmogálvoallergenain ii leat vel práktihkalaččat vejolaš, muhto vejolaš boahtteáiggis. Ođđa iskosat čájehit ahte immunterapiija lieđđegavjaallergenain sáhttá leat ruossoreakšuvdnii positiivva doaibma

Biepmuid guorahallan go leat ruossoreakšuvnnat:

Dárkilis buozanvuođahistorjá lea deaŧáleamos. Varas šaddo ja ruonas čuokkisiskos berre váldot biepmuin ja čuokkis-čuoggái vugiin. Erenoamaš IgE (varraiskus) sáhttá leat ávkkalaš, muhto addá hárve eanet dieđuid.

Dábálaš ruossoreakšuvnnat lastagavjaide:

Soahki, hássel, leaibi ja Salič (sieđgamuorat)

Timoteija ja eará suoidnešlájat

Burot

Eappel (varas)

Peara (varas)

Bađvešattut (earttat, bønnat, linssat)

Selleri

Geađgešattut: fersken, nektarin, kirsamuorji, morealla, plomma, aprikosa mandel, mango

Gordnešlájat:

Bivgi, rogaš, hávvar, guoita

Lávkkit, purrelávki, vilgeslávki

Rušpi (varas)

Buđet (varas)

 

Urttas/urttasmáisttut, uurtadálkásat (persilla, basilikum, oregano, koriander ja eará

Hásselniehtit, paraniehtit, valniehtit

 

Paprika

Peaniehtit

Selleri

 

Solsikkesiepmánat

Kiwi

 

Honnet

  • Go lea middallergiija, de soaitá ruossareakšuvnnat skálžoealliide ja ii-skálžoelliisš (bløtdyr)
  • Go lea latexallergiija, de soaitá ruossareakšuvnnat kiwi, avokado ja bananii
  • Go lea lastagavjaallergiija, de lea dávja positiiva iskkosat guoitái ja bađvašattuide, muhto hárve de go állergiijadávdamearkkat

Ruossareakšuvnnaide buorit rávvagat

Ruossareakšuvdna viissis biebmui, ii dárbbaš reageret daid eará biepmuide mat leat ruossoallergiijalistus. Dávjá gierdá vuššon, garahuvvon, hermetiserejuvvon dahje mesttejuvvon biepmuid. Rávvejuvvo doalahit eret biepmus dahje biebmošlajain mainna oažžu reakšuvnnaid. Ruossoallergiija ii vearáskahtá lieđđegavjaallergiija. Olbmot geain lea soahkegavjaallergiija sis eai leat makkárge ákkat garvit varas šattuid ja ruotnasiid sihkarvuođa dihte.

Burota lea diehpperádde sogalaš, ja son gii lea burotallegiijalaš sáhttá reageret eará šlájaide dán sogas, nu go báhpaguhkká, uvlorássi, ásteršaddu ja krysantema. Burotallergiijalaš gii lea badjelmeare hearki selleriijai, ii dávjá ge gierdda juogo varas dahje vuššon sellerija dan ektui go son gii lea soahkelieđđeallergiijalaš gii dávjá gierdá vuššon selleriija.

Šaddoallergiija sis geat leat soahkelieđđeallergalaččat addá eatnasiidda unnit váttisvuođaid, muhto muhtumiidda gal sáhttá leat váttisvuohtan. Sii sáhttet dávjá gierdat melona, ananasa, viidnemuorjji, banana ja sitrusšattuid. De vel dasa lassin sáhttet borrat gahpermuorjji, jerehiid, sarrihiid ja joŋaid. Iskosat Duiskkas čájehit ahte go provosere iešguđetge eppelšlájaiguin, de sáhttá muhtun šlájaid gierdat. Lea dan dihte hutkus geahččalit muhtun šlájaid. Rukses eppeliid dávjá gierdá buoret go ruona eppeliid. Sáhttá maid garahit eppela ja diktit orrut oanehaš unnidandihte allergiija gráda.

Eará ruossoreakšuvnna šlájat:

Olbmot geat leat allergalaččat midda ja divrriid vuostá, nu go čuoika, čuoikkabaikkat ja kakerlakkat, leat dávjjibut badjelmeare hearkilat go earát skálžoelliid vuostá (reabbáealli, muslingat, østers ja riiput).

Sis geain lea bussáallergija, soitet maid dávjjit allergalaččat spiinnebuoidái. Muhtun olbmot geain lea lateksaallergiija sáhttet oažžut allergalaš dovdomearkkaid eksohtalaš šattuiguin ja ruotnasiiguin. Banana, avokado ja kiwi addet dávjjimusat dávdamearkkaid, muhto maiddái papaya, fihkon, buđet, tomáhta ja kastanje sáhttet leat sivalaččat ruossoreakšuvnnaide

(geahča Ávkkálaš diehtit lateaksaallergiija birra).