Jump to main content Jump to footer
logo: Astma- og Allergiforbundet - gjør Norge friskere

Ávkkálaš diehtit buorit viesso- ja olgoeatnanšattut go lea allergiija (allergivennlige inne- og uteplanter)

nb Dato publisert: Sist oppdatert:

Buohkat galget beassat birastahttojuvvot eatnanšattuiguin

Giksašuvvan allegiijalaš sáhttá leat hálus oaivvildit  ahte viesus, birassis ja bargosajis eai galgga leat eatnanšattut, bissundihte sihkaris bealde dearvvašvuođaváttuid ektui.  Dan geažil ferte guođđit dábálaš deaŧálašvuođa eallimis, go luonddu ja eatnanšattuid lagásvuohta lea vuđolaš mearkkašupmi min eallinstandardii. Go lihkadit beassa Ruonas birrasis steriila birrasa ektui lea čájehuvvon addá čielga psykalaš ja gorutlaš dearvvašlaš ovdamuniid Almmolaš lanjat fertejit maid heivehuvvot allergiijalaččaide ja olbmuide geain lea eará erenoamašhearkivuođareakšuvnnat. Sii geat plánejit šaddogearddi institušuvnnaid olggobeallai ja siskkobeallai nu mo skuvllain, mánáidgárddiin, buhcciidruovttuin, buhcciidviesuin, servicekántuvrrain, rámbuvrraguovddážiin, jnv., sis lea erenoamaš ovddasvástádus.

Makkár dearvvašvuođaváttuid sáhttet šattut addit?

Lieđđegavjaallergiija lea viiddis ja oahpes doaba. Namma lieđđegavjaaallergiija lea ožžon dan nama dan dihte go lieđđegortnit guddet allergenaid mat dagahit reakšuvnna. Lieđđegortnit ožžot ”siva”, go dain leat allergenat mat dagahit reakšuvnna. Šattuin mat addet allergiija, lea čoahkkáideapmi erenoamaš garas lieđđegavjjás ja reakšuvdna lea ožžon nama dán vuođul. Allergenat gávdnojit maid eará šaddoosiin, erenoamažit lasttain. Sii geat leat rásseallergalaččat vásihit dávjá dán go suinniid čuhppet, vaikke lieđđisuoinnit eai leat nu lahká. (Geahča Ávkkálaš diehtit lieđđegavjaallergiija birra).

Erenoamašhearkivuohta hájaide lea ahte lea hearki hájaide mat bohtet šattuin ja mii lea oalle dábálaš. Diekkár hearkivuohta sáhttá leat almma ahte lea allergalaš, ja ahte eai šatta antiávdnasat ja dieđosge ii oainne allergiijaiskosiin. Muhto gierdevašvuohta lea vuollin sus gii lea allergalaš. Vuohččecuozzat lea juo váikkuhuvvon eará allergiija geažil, ja dan dihte bohtet dávdamearkkat unnanaš hájaávnnas čoahkkainemiin.

Liikereakšuvnnat: Go liikki guoská šattuide, sáhttet dávdamearkkat boahtit dakko gokko lea guoskkahan. Muhto ávdnasat sáhttet liiki čađá mannat varri nu ahte levvet varrajohtolahkii ja addet dávdamearkkaid áibbas eará sadjái gorudii. Sáhttá reakšuvnnaid oažžut maiddái jus guoská mikroávdnaiidda maid šattut addet áimmu čađá. (Geahča Ávkkálaš diehtit eksema birra)

Biebmoreakšuvnnat mannjil go lea vegetarbiepmuid borran sáhttet leat máŋga váikkuhusat dasa. Reakšuvnnat mat leat immunlogalaččat (biebmoallergiija) ja ii-immunlogalaš (biebmogierdámeahttun) lea dábálaš earuhit. Allergalaš reakšuvnnat leat duođalepmosat ja sáhttet boahtit unnanaš allergena osiin. (Geahča Ávkkálaš diehtit biebmoallergiija birra).

Ruossoreakšuvnnat: Máŋggas geat leat allergalaččat soahke lieđđegavjja vuostá, reagerejit maiddái olu eará eatnanšattuid, šattuid ja ruotnasiid vuostá. Jus ovdamearkka dihte lea sensitiiva soahkefiikona vuostá, lea álkit oažžut lateaksa allergiija. Dán gohčodit ruossoallergiijan. Dávddaidvuostálastin vuogádat ii earut soahkeallergenas ja allergenain geađgešattuin ja viissis eará borramušgálvvuin.

(Geahča Ávkkálaš diehtit ruossoallergiija birra).

Mirkoreakšuvnnat: Mirkoeatnanšattut leat eatnanšattut main oasit sáhttet addit beaktilis billástumiid. Dát sáhttá boahtit čalbme, njunne ja giegir vuohččecuozzaid bokte, liikis, čoliin dahje muđui organismas mannjil go mirku lea liiki čađá mannan varri. Mirkoeatnanšattut leat duháhiid mielde, ja mirkoávdnasat leat máŋggalágánat. Dattege lea fáhkka duođalaš mirkoluvvan áibbas hárvesaš. Sivvan dasa lea dat ahte mirku lea unnan eatnanšattus, dahje ahte máhkku dahje hádja ii leat nu buorre ja dan dávjá garvá.

Makkár šattuid leat buorre válljen?

Dán oktavuođas juhkkojuvvojit šattut golmma jovkui, čielga Jua-šattut ovtta bealde ja čielga Ii-šattut fas nuppe bealde ja máŋggašlájat ránesjoavku fas gasku. Viessošattuid mat leat rávvejeaddjin, leat olu unnit logus go olggobeale šattut, go doppe lea áibmolonuheapmi ja muđui dilli earalágán, ja gierdevašvuohta hájaid ektui maid lea stuorát. Mii buktit dá buriid šaddoválljen ovdamearkkaid (dušše namat dárogillii):

Olgun

Muorat: Asal(Sorbus intermedia), blågran(Picea pungens), lønn(Acer), lerk(Larix), rogn(Sorbus aucuparia), tuja(Thuja).

Miestagat: Hagtorn-arter(Crataegus), kornell-arter(Cornus), mure(Potentilla) mispel-arter(Cotoneaster) og roser(Rosa) uten duft.

Goargŋunšattut: Bergflette(Hedera helix), humle(Humulus), klematis(Clematis).

Staudat: Akeleie(Aquilegia vulgaris), bergknapp(Sedum), fiol-arter(Viola), frøstjerne(Thalictrum), kattost-arter(Malva), løytnantshjerte(Dicentra spectabilis), marikåpe(Alchemilla), ridderspore(Delphinium), valmue-arter(Papaver).

Viesus

Flittig lise(Impatiens), grønnrenner(Chlorophytum), palme-arter(Arecaceae), fuksia-arter(Fuchsia), gjøgler(Mimulus) husfred(Soleirolia), ildtopp(Kalanchoë), hawairose(Hibiscus), hortensia(Hydrangea), kaktus(Cactaceae), bladkaktus(Epiphyllum), stueask((Radermachera), erica(Erica), gullranke(Philodendron), sølvranke(Scindapsus pictus) og orkidé-(Orchidaceae) og rosearter(Rosa) uten duft.

Gos gávdná eambbo diehtojuohkima dán birra?

Vennlige og uvennlige planter i vårt nærmiljø (rievdaduvvon almmuhus 2000) lea leksikalalaš diehtogirji gos leat sullii 1000 šlájat olgo- ja viessošattuin ja daid vejolaš dearvvašlaš váikkuhusat. Gode råd er grønne (2005) addá rávvagiid ja evttohusaid ollisčoavdimii buohkaide dasa mii guoská oadjebas ruonas birrasii, sihke priváhta ja almmolaš lanjaide, mas mielddusin leat šaddolisttut. Goappeš girjjit almmuhit sierra lágádusas NAAF:a  Lulli- Troandima fylkasearvvis. (www.naafstrl.no), ja doppe sáhttá diŋgot. Mirkošattuide lea  Sosiála- ja Dearvvašvuođadirektoráhtta doppe almmuhan rávagihpa ráiddu ráiddus Barn og forgiftninger, omd..: Viltvoksende planter-er de farlige Dáid gávdná eanaš apotehkain miehtá riika.