Allergiija gusaproteiinna vuostá:
Gusamielkeallergiija oktavuođas reagere goruda dávddaid vuostálastinvuogádat badjelmeare mielkeproteiinnaid vuostá dainna lágiin ahte ráhkada allergiijaantiávdnasa (IgE) dahje vuolšesealla aktiverejuvvo dahje dán guovtto ovttastahttin. Juohke háve go biepmu borra mas leat mielkeproteiinnat, de dávddaid vuostálastinvuogádat reagere allergalaččat nu ahte ráhkada mediatoraid ovdamearkka dihte histamiinna dahje T-seallamedieren vuohčareakšuvnna bokte. Histamiina ráhkaduvvo máŋgga sájes gorudis ja bukta dávdamearkkaid nu go luhčadávda, vuoksin, čoavjebákčasa dahje liikkeváttut (rušmas, eksema).
Gusamielkkis gávdnojit badjel 25 iešguđetlágán proteiinnat mat sáhttet addit reakšuvnnaid olbmui geas lea mielkeallergiija. Muhtumis lea allergiija dušše ovtta daid vuostá, earáin lea allergiija máŋgasa vuostá Eará njiččehasaid mielkkis leat máŋga seamma proteiinnat, nu go gáiccas, heastas ja buffalo:s, ja dan dihte fertejit sii geain lea mielkeallergiija doalahit iežaset eret buot njiččehasaid mielkkis. Sáhttá leat soahpmasat geat sáhttet gierdat eará njiččehasaid mielkki go gusa. Ii leat vejolaš oažžut allergiija čiččemielkki vuostá. Muhto jus eadni ieš juhká gusamielkki sáhttá mánná oažžut gusamielkeproteiinna čižžemielkki bokte ja dagahit hearkivuođa ja sáhttá addit váttuid mánnái.
Dávdamearkkat:
Dávdamearkkat mielkeallergiijai čuožžilit iešguđetládje olbmos olbmui. Sáhttet leat unnan ja eai várálaččat muhtumiidda, ja earáide sáhttet mielkenagat dagahit garra allergiija reakšuvnna. Čoavje- ja čoallevuogádat váddu lea dábálaš, muhto njálbme ja čottasaŋáš , vuohččecuozza bohtaneapmi ja ráttástuvvan eai leat šat nu dábálaččat, muhto dattege dáhpáhuvvet, erenoamažit smávva mánáin. Eksema vearáskeapmi ja liikkerušmasat leat dábáleamos smávva mánáin.
Geasa boahtá?
Mielkeallergiija lea dábáleamos allergiija smávva mánáid gaskas, ja dasa lea sivvan ahte gusamielki lea biebmu mainna árrat álggahit njuoratmáná borramušas.
Sullii 2-5 prosesanta norgga smávva mánáin (0-3 jagi) lea dát allergiija. Mánát álget jođanit gierdat mielkki, muhtumis ii leat šat allergiija jahkebeali mannjil, ja eatnasin jávká dát go leat joavdan 3:a jagi rádjái.
Muhtumat ellet allergiijain olles eallima. Eai gávdno logut man olu gávdno nuorain ja rávisolbmuin, muhto árvvoštallo leat buoremuddui vuollel proseantta álbmogis.
Diagnotiseren:
Go galgá mearrádusa váldit lea go mielkeallergiija, árvvoštallá doavttir olbmo buozanvuođahistorjjá, ja váldá allergiijaantiávdnasa varraiskosa ja vel čuokkisiskosa. Dasa lassiin ja duođaštussan mielkeallergiija váruheame, de ii berre mielkki juhkat ovtta áigodaga ja dasto fas álgit juhkat dan. Mánát geat eai leat juhkan mielkki ovtta áiggi, gusamielkeallergiija dihte, sis berre váldot iskos gusamilkkiin árvvoštallandihte lea go allergena jávkan.
Maid sáhttá váldit mielkki sájis?
-Jugus: Smávva mánáide ferte mielkemolssašupmi addot, erenoamaš heivehuvvon olbmuide geain lea allergiija (ovdamearkka dihte Soija-Semp, Pro-Sobee, Profylac, Nutramigen, Pepdite). Dán oažžu alit reseptain apotehkas oastit. Nuorat ja rávisolbmot sáhttet hui álkit juhkat mielkesullasaš juhkosiid nu go risenmielki, hávvarmielki, soijamielki, jna. Risenmielkki ja hávvarmielkki heive váldit biebmoráhkadeami oktavuođas. Rávva lea gávdnat molssašumiid sáktái ja bruvsii borranjuhkosiin ja goikui.
Biebmoráhkadeamis: Goanstamielkki maid apotehkas oažžu sáhttá atnot eanas biepmuide. Dan duohken makkár biebmu lea, sáhttá atnit eahppelmosta, čazi, risen-,soija-,kokos- dahje hávvarmielkki.
Eará meieriijabuktagat: Juogo vuosttá, margariidna, vuodja, yoghurta, lákca, lákcajiekŋa dahje loahppelákca sáhttá geavahuvvot. Gávdnojit maid mielkekeahtes margariidna ja eará buktagat maid sáhttá geavahit máŋggaid meieriijabuktagiid sajis mat lea vuođđuduvvon soijas, beaivvášlieđis ja eará eatnanšaddobaserjuvvon vuođđoávdnasiin.
-Biebmoávdasat: Mielki lea deaŧálaš gáldu B-vitamiinnaide, kalsiummi, proteiinnaide ja energiijai. Kalsiumlasi lea dávjá dárbu váldit jus ii juga mielkki. Borramuša ferte hutkat nu ahte leat doarvái energiija ja biebmoávdansat biepmus. Eará buoide ja proteiinnagáldut fertejit lasihuvvot bibmui smávva mánáide jus mielki ii lea anus.
Gos gávdnat mielkeproteiinna?
Mielkki gávdnat máŋggaid gárvvesbiebmuin ja industriijabuktagiin. Lea deaŧálaš álo muitit lohkat sisdoallolisttu go biepmu gávppaša. Das leat olu máŋggalagan sánit mat leat sisdoallolisttus, ja mat muitalit dan ahte mielkeproteiidna lea oassin buktagis:
Crème fraiche, lákca. lákcajiekŋa, kasein, kaseinat, kesam, laktalbumin, margariidna, missu, missupulvarat, vuostá, vuostápulvarat, loahppelákca, vuodja, yoghurta, yoghurtpulvarat.
Jus okta sisdoalus lea mielkkis ráhkaduvvon, de galgá dát boahtit ovdan gálvočilgehusas. Kakaovuodja ii eat dábálaš vuodja, ja dan sáhttá oadjebasat borrat.
Eará reakšuvnnat mielkki vuostá:
Oallugat sáhttet muitalit ahte eai gierdda mielkki. Eará reakšuvnnat mielkki vuostá gohčoduvvojit mielkeproteiinna- ja laktosahearkivuohtan.
Mielkeproteiinnahearkivuohta lea namuhus go laboriatoriaiskosiid mielde lea duođaštuvvon allergiija, muhto biebmoiskus čejeha ahte mielki ii duođai girdojuvvo. Lea dávjá ahte veaháš mielki ii ge girdojuvvo, ja reakšuvnnat bohtet guhkit áigge mannjil ja eai leat nu duođalaččat go allergiija bokte.
Laktosahearkivuohta lea badjelmearehearkivuohta mielkesohkara vuostá. Čoalli ii nagot mollet laktosa go lea unnan laktosa. Laktosahearkivuohta lea unohas, muhto ii várálaš. Máŋggas girdet veahá mielkki. Biebmodoalus leat fiskes vuostá, laktosaunniduvvon mielki ja unnanaš oassi suvrriduvvon mielkebuktagat. Čielgamielkki ja ruškesvuostá ii gal galgga borrat.