Mii lea guolleallergiiija?
Sivva dasa go lea allergalaš guoli vuostá lea go gorut reagere proteiinna vuostá mii lea guollebierggus. Proteiidna gávdno máŋga guollešlájain, muhto eatnasat geat leat allergalaččat guoli vuostá reagerejit guliide mat leat dorskebearrašis. Sullii bealli sis geat eai gierrda guoli reagerejit buot guliide. Muhtumat girdet guollešlaja nu go luosa, dápmoha, makrealla ja jávreguoli ja earát ges reagerejit dušše ruksesguollái ja girdet ovdamearkka dihte dorski.
Eanas ávdnasat guolis mat ovdanahttet allergiija leat dakkárat mat girdet lieggasa, mii mearkkaša ahte eai jávkka vuoššadettin dahje go steike. Muhtun olbmot geat leat hearkilat, ožžot allergalaš reakšuvnnaid go vuigŋet sisa lievhlli guollevuoššamis dan dihte go guolleliehvli sáhttá addit ástmá.
Allergiija skálžoelliid vuostá sáhttá maid leat duođalaš, ja lea dávjá váddun olleseallima. Ii leat nu váttis garvit skálžoelliid borramušas, ja biebmodoalus ii leat váilevaš jus váldá skálžoelliid eret. Ii leat eahpedábálaš reageret skálžoelliid vuostá jus ii leat allergalaš. Histamiinnalassáneapmi lea jahkehahtti sivalašvuohtan dakkár reakšuvnnaide.
Ii leat makkárge ovttastupmi gaskal guolleallergiija ja allergiija skálžoealli vuostá.
Makkár reakšuvnnaid addá guolleallergiija?
Olbmot geain lea guolleallergiija sáhttet oažžut ástmádávdamearkkaid, čoavjeváttuid, rušmmiid, čálmmiid ganjaldeapmi ja golgi njunni.
Hárve dáhpáhusain sáhttá addit garra reakšuvnnaid, nu gohčoduvvon anafylaktalaš šohka mas lea varradeaddonjiedjan ja váttisvuohta vuoigŋat. Geahča faktaárkka allergiija birra.
Movt dálkudit guolleallergiija?
Biebmoallergiija dálkojuvvo ahte ii bora biebmuid máid ii gierdda.
Makkár buktagiin gávdno guolli?
Ollu gárvvesbiebmut sisttisdollet guoli dahje guollebuktagiid. Ovdamearkan lea vuoivvasmeastu mas sáhttá leat ansjosa, muhto gávdno máid oastit vuoivvasmeastu mas ii leat ansjosa.
Reabbásaláhttas sáhttá leat guolli, ja crab-sticks lea ráhkaduvvon guolis, ii fal skálžoeallis. Guolleguhppáriidda eai bija seamma guollešlája ja sáhttá rievddadit. Oysterbuotnjumuš dahje guollebuotnjumuš lea ráhkaduvvon guolis ja skálžoeallis ja geavahuvvo máŋga asiáhtalaš riikain dego máisttan. Dávjá girdet guolleallergiijalaččat guollevuoja dan dihte go proteiidna lea das bures ráidnejuvvon eret.
Gálvosisdoalus galgá čuozzut lea go buvttas guolli dahje ávdnasat ráhkaduvvon guolis, ovdamearkka dihte animalska vuodja/olju. Eanas guolleallegiijalaččaide ii leat guolleolju váttisvuohtan, muhto muhtun allergiijalaččat leat nu hearkilat ahte reagerejit go veahá dihtto proteiidna mii lea oljjus.
Gii oažžu guolleallergiija?
Guolleallergiija čájehuvvo árrat eallimis, muhto hárve ovdal jahkásaččan, váldonjuolggaduslaččat dan dihte go bibmui ii seaguhuvvo guolli ovdalgo mánná lea jahkásaš. Dávjá, muhto ii álo, lea olleseallin allergiija.
Allergiija guoli vuostá lea váttisvuohtan guollefitnodagain, mii lea sivalaš guoskkahuseksemai ja ástmádávdamearkkaide.
Vaikke soapmasiin lea duođalaš váddu guolleallergiijain, de ii leat riikadásis nu oallugin dát.