Soijabáhpu lea šaddu mii šaddá lasttasullasaš šattus dahje maid bađvešaddu. Bađvešattus sáhttá oažžut proteiinna, oljju ja fibera mat sáhttet sisdollui boahtit biebmoávdnasiidda.
Mii soijallergiija lea?
Soijaallergiija lea okta biebmoallergiija. Go allergiija reakšuvnnat leat biepmuid vuostá, lea dat go reagere muhtun proteiinnaide biepmus. Muhtumat oččot garra reakšuvnnaid unnan biepmus maid eai gierdda, earát oččot veahá unohisvuođa mii iešalddis jávká ii ge atte drámáhtalaš váikkuhusaid.. Biebmoállergiija lea eanet dábálaš smávva mánáin go rávisolbmuin. Eatnasat besset das eret mánnán. Máŋga máná geain lea biebmoallergiija, reagerejit maiddái olu eará biepmuide. Jus leat nu ahte eai sáhte borrat buot biepmuid ja eai oažžo dárbbašlaš biebmoávdnasiid dan geažil, ferte buriid sadjásaš biepmuid gávdnat mat addet buot maid dárbbašit buorre borremuššan. Soijahearkivuohta lea dábálaš, muhto hárve lea mearkkašahtti allergiija soija vuostá.
Gos gávdnat soijaproteiinna?
Soijaproteiinnas lea olu biebmosisdoallu ja doaibma iešguđetládje, geavahuvvo sisdoallun máŋgglágan biepmuide. Soijaproteiinna sáhttá gávdnat ea. ea. hamburgarin, guollegáhkuin, pizzain, láibbiin ja eará láibbaistagain. Sidjiide geain lea mielkeallergiija ja cøliakiijaallergiija leat máŋga sadjásaš buktagat mat leat ráhkaduvvon soijas. Dá lea dan dihte go soijaproteiidna lea buorre molssaeaktun (biebmosisdoalu ja teknihkalaš doaimma dihte) mielkeproteiidni ja glutenii. Go soijabábuin váldá čazi eret ráhkaduvvojit mielke ja vuostábuktagat das. Sáhttá maid eará proseassaid bokte ráhkadahttit soijabábuin soijasovsa, miso, tofu ja tempe.
Makkár reakšuvnnaid addá soijaallergiija?
Reakšvunnat mat čuožžilit jus olmmoš geas lea soijaallergiija borra biepmu mas sisdoallu lea soija, rievddada olbmos olbmui. Sáhttet leat reakšuvnnat nu mo luhčadávda, čoavjebávččas, ástmá, eksema vearáskahttin, lossavuoiŋŋahat ja allergiija šohka.
Movt dálkudit soijaallergiija?
Vuohki mo dálkudit soijaallergiija lea ahte ii bora biepmuid main lea soijaproteiidna.
Maid sáhttá borrat go lea soijaallergiija?
Soijaproteiidna ii gávdno ráinnas buktagin nu movt mielkkis, monis, bierggus, skálžoelliin, šattuin, niehtiin, oljjus dahje ruotnasin. Muhtumat geain lea soijaallergiija leat dattege reakšuvnnat eará bađvešattuide nu movt earttat, bábut, linssat ja peaniehtiit ja daid eai ábut borrat. Soijaproteiidna ii leat dávjá njálgáin ja herskuin. Vegetárabiepmuin, olgoriika borramušain ja dearvvašvuođabuktagiin lea dávjjit soijaproteiidna go min dábálaš norgga biepmuin.
Muhtumin geain lea soijaallergiija leat maid eará biebmoallergiijat.
Go soijaproteiidna atno olu biepmuin, lea deaŧálaš dárkilit lohkat sisdoallolisttuid.
Movt lea soijaoljjuin ja vegetábalaš oljjuin?
Soijaolju (mii dávjá sisdoallolistuin namuhuvvo vegetábalaš oljun) lea árvvoštallon oadjebassan sidjiide geain lea soijaallergiija. Ráhkadettiin váldojuvvo proteiidna eret mat leat ávdnasat mat addet allergiija reakšuvnnaid. Eará riikain lea dahkkon analysat oljjus mat čájehit ahte soijaolju ii gávdno ovttasge dain. Muhtun stuorámus buvttadeaddjit Norggas váldet dáhpedárkkistemiid iskandihte leat go soijabázahusat oljjus/margariinnas.
Movt lea soijalecitiinnain?
Soijalecitiidnnas sáhttá unnan soijaproteiidna báhcit go lea buvttadanproseassas nuoskkideapmi. Jus lea nu, de leat unnan oasit, ja soijalecitiina mii ii atno nu olu gárvves biepmuiguin, ii leat dábálaš gieldit soijaallergiija olbmuide biepmuid main lea soijalecitiina.
Movt hydrolyserejuvvon vegetábalaš proteiinnain (HVP)?
Hydrolysa mielddisbukta ahte proteiinnat luovvanit ja dain eai leat šat seamma iešvuođat. Dát sáhttá mearkkašit ahte ii buvtte allergiija reakšuvnnaid.
Biepmuid merken
Jus biepmus lea soija galgá dat merkejuvvon gálvoalmmuhusas.
Dain sisdoaluin mat leat biepmus ja maid ferte váruhit lea soijaproteiidna, soijajáffu, miso, soijabábut, tofu, vegetábalaš proteiidna ja soijasovsa.