Allergiijaboahkuheapmi lea okta dálkkodanvuohki go allergiija lea duođalaš ja bistán guhká ja olbmos ii leat dohkálaš ávkin geavahit dábálaš dálkkas dálkodeami de lea allergiijaboahkuheapmi okta dálkkodanvuohki. Dálkodeapmi gohčoduvvo maiddái hypohearkivuohtan dahje daguha ahte šaddá hui hearki dasa, ja dan ii galgga seaguhit kortisonaboahkuheapmi allergiija vuostá.
Allergiijaboahkuheapmi lea go smávva dálkkasmearit addojit dan allergenas man vuostá lea allergiija, ja bidjo liikkái. Dálkkasmearit galget leat nu unnan ahte ii boađe allergiijareakšuvdna. Dađistaga ja várrogasat lasihuvvo dálkkasmearri nu ollu go gierda. Dábálaččat addo dát dikšundálkun juohke 6.-8. vahkkui ja 3-5 jagi áigodagas. Dáinna lágiin sáhttá ovdanahttet buoridit gierdevašvuođa allergenaid vuostá mat geavahuvvojit dálkumis.
Makkár dilalašvuođain sáhttá dálkudeami atnit?
Allergiijaboahkuheami sáhttá eanas atnit lieđđegavjjaallergiijaid vuostá (soahki, hássel, rássi). Allergiijaboahkuheapmi geavahuvvo maiddái unnidandihte vejolašvuođa oažžut heakkavárra reakšuvnnaid buhcciin geain leat duođalaš vievssisallergiija. Muhtumin sáhttá boahkuhit elliid ja midda vuostá. Allergiijaboahkuheami oahppu leat čájehan ahte sáhttá várjalit ástmá oažžumis mannjil dahje oažžut buoret ástmáallergiija hálddašeame. Olbmuin geain lea duođalaš ástmá eai galgga váldit allergiijaboahkuheami.
Gii sáhttá oažžut dálkuma?
Ovdalgo allergiijaboahkuheami geahččala, de galgá dábálaš allergiijadálkudeapmi oktan antihistamiinnaiguin ja čalbme ja njunnedálkasat dárkilit geahččaluvvon. Jus ain bistet dovdomearkkat dán geahččaleami mannjil, sáhttá allergiijaboahkuheapmi leat buorre válljen.
Allergiijaboahkuheami eai rávve addit mánáide vuollel 5 jagi. Ii ge vel olbmuide geain lea ástmá maid ii sáhte dárkkistit, duođalaš váibmovigágiidda dahje olbmuide geain lea borasdávda. Jus lea áhpeheapmi de ii ge galgga dálkudeapmi álggahit. Go lea dárkilit iskan, váldán allergiijaiskosa ja árvvoštallat movt geahppat doibmet spesiálistta luhtte, de easka sáhttá allergiijaboahkuheapmi álggahuvvot. Gohččuma spesiálista lusa oažžu fásta doaktáris.
Gos dahkko dálkodeapmi?
Allergiijaboahkuheapmi berre dahkot sisdávddaid spesiálisttain, beallje-njunne-čotta ja mánáiddoaktariid luhtte geain lea allergologalaš erenoamašgelbbolašvuohta. Lea dan dihte go dálkodeami geažil sáhttá oažžut mielsivaid, erenoamažit álgobáliid.
Boahkuheami olggosgoluid oažžu máksot álbmotoajus alitresepta njuolggadusaid vuođul. Suoidnemánu 1.beaivvi 2003 rájes lea maid boahtán sierra refušunmáksin allergiijaboahkuheami váras.
Lea várra oažžut mielsivaid
Allergiijaboahkuheamis lea várra oažžut mielsivaid. Sáhttet leat gehpes dávdamearkkat nu go njunnedahpahat, čalmmit ja čotta sakŋidit, dahje duođalaš ja vejolaš heakkavárra dávdamearkkat nu go lossavuoiŋŋahat dehe allergiija šohka. Dát guoská álgobáliide erenoamažit ja ovttatmano mannjil go lea ožžon boahkuheami. Dan dihte galgá boahkuheapmi dáhpáhuvvat spesiálisttaid luhtte gos álo leat gerggosat jus lea dárbu duođalaš reakšuvnnaid dihte. Vuosttaš jándora mannjil go lea ožžon boahkuheame sáhttá dovdat reakšuvnnaid nu go liikkebohtaneami.
Makkár buorredoaimma addá dálkodeapmi?
Lea duođaštuvvon ahte allergiijaboahkuheapmi lea buorre ja ávkkálaš dálkkodanvuohki mainna sáhttá unnidit allergiijadávdamearkkaid ja dasto eará doavtterdálkkas geavaheami sakka olu. Mannjil go lea dálkkodemiin geargan, de doaibmá dat unnimusat 6 jagi. Muhtumat eai dovdda buorráneami, ja lea gaskaboddosaččat váttis válljet ovdagihtii sin geaidda dálkodeapmi lea ávkin.
Allergiijaboahkuheapmi lea iešalddis oalle ádjás ja divrras dálkkodanvuohki. Várra oažžut mielsivaid ja dat duohtavuohta ahte ii buohkaide leat dát buorráneapmi mannjil go leat geargan dálkodemiin, de ferte dáid guorahallat dárkilit ovdalgo vállje dán dálkodanvuogi.
Ovdanahttit ođđa ja buoret vugiid immunterapiija ektui sávahahtti addá sihkkareappo dálkodeami ja buoret bohtosiid boahtteáiggis. (geahča sierra čállosa vulobealde).
Faktalogut
Iskosat čájehit ahte 26, 8 % Norgga álbmogis lea ástmá dahje allergiija. Gávdnojit lagábui 900 000 olbmo geain lea lieđđegavjjaallergiija Norggas, 300 000 dáin leat garrasit givksašuvvan.
Boahttevaš allergiija dálkkodanvuogit:
Allergiijaboahkuheapmi tábleahttahámis ja rássegavjaallergiija vuostá lea geahččaleami vuolde Norggas. Go bidjá allergena tableahttahápmái, de stuora oasi dálkudeamis sáhttá čađáhuvvot ruovttus ja ii leat dárbu dávjá fitnat doaktára luhtte. Lea vel árrat dadjat movt tableahtta sáhttá addit guhkesáigge dahje oanehitáigge immunihtehta rássegavjja vuostá.
Lea maid ovdanahtton eará dávddaidvuostalastinterapiija vuogádat gos geahččaluvvo ráhkadahttit goansta allergena variánttaid allergenain mat geavahuvvojit allergiijaboahkumin.
Antiávdnasat mat buktet allergiija gohčodit IgE:n. Ođđa dálkkodanvuohki dálkkasnáluin dálkkodeapmu IgE:n lea maid geahččaluvvon. Iskadeamit čajehit buriid bohtosiid erenoamaš vuođustusas. Anti-IgE lea oažžumis Norggas odne.