Jump to main content Jump to footer
logo: Astma- og Allergiforbundet - gjør Norge friskere

Ávkkálaš diehtit Lieđđegavja allergiija birra (pollenallergi)

Ávkkálaš diehtit Allergiija birra (allergi)

nb Dato publisert: Sist oppdatert:

Mii lea allergiija?

Allergiija sátni boahtá greskas ja mearkkaša dan seamma go reakšuvnnaminsttára rievdadus. Allergiija mearkkaša reagerenvuohki gorudis birrasa lunddolaš ávdnasiidda mat vuolggasadjin eai daga maidege. Ávdnasat gohčoduvvojit allergenat, ja dat gos dat bohtet leat dábáleamos viessogavjamiddas, guobas, elliin, biepmoávdnasiin, dálkasiin, metállain ja rásse ja muorra lieđđegavjagortniin.

Allergiijalaš álgá ráhkadit erenoamaš antiávnnasa (IgE) go guoskaha dahje boahtá  allergeana oktavuhti. Dát antiávnnas darvána bajemuššii vuolšesealláide, nu movt mastseallá ja basofile granulocytter. Diekkár seallát gávdnojit ea. ea. vuoiŋŋahaga vuohččecuozzain, varas ja liikis. Go seamma allergeni guoska dahje lea oktavuohta ođđasis sáhttá  antiávnnas ja allergena addit reakšuvnna. Reakšuvnna oktavuođas šaddet kemikálalaš oktavuođat mat dagahit sakŋáša, njunnedahpahaga, gosahaga ja lossat vuogŋat. Deaŧáleamos kemikála gohčoduvvo histamiina. Sáhttá váldit oanehit dahje guhkit áiggi ovdanahttit allergija muhtun ávdnasa vuostá.

Gii oažžu allergiija?

Sogaváddu mearkkaša ollu ovdanahttit allergiija. Jus ii goabbáge váhnen leat hearki dahje allergalaš, lea mánás 15 % vejolašvuohta oažžut allergiija. Jus nubbe váhnen lea allergalaš, de lea sulli 40 % vejolaš. Jus goappeš váhnemat leaba allergalaččat, lea várra 60-80 %. Mánát besset dávjá eret biebmoallergiijas, muhto sáhttet oažžut vuoiŋŋahatallergiijaid giita rávis olbmo ahkái. Vuoiŋŋahatallergiija ii jávkka áibbas, muhto vearráivuohta sáhttá rievddadit sakka ja dovdomearkkat sáhttet buorránit olu, measta jávkat. Soapmasin dagahit lieđđegavjjat ja eallit garra dovdomearkkaid  buoremuddui rávisolbmo agi rádjái.

Makkár dávdamearkkaid addá allergiija?

Lieđđegavjaallergiija addá vuosttažetttin njunne ja čalbmeváttuid, muhto sáhttá maid addit oaivebákčasa, vuoimmehisvuođa, váibasa ja dagaha ahte lea váddaseabbu čohkket jurdagiid. Máŋggas dovdet unohisvuođa njálmmis ja čoddagis go borret varas šattuid ja ruonasšattuid, erenoamažit lieđđegavjjaáigodagas. Lea danne go allergiijaovdanahttin ávdnasat mat leat lieđđegavjjas, sulastahttet proteiinnaid mat leat biepmus, ja de oažžu ruossoallergiija reakšuvnna.

Jus lea garra allergalaš reakšuvdna sáhttá oažžut allergalaš šohka. Dat merkkaša fáhkka ja heakkavárra varradeaddonjiedjama. Dasa sáhttá sivvan leat dálkkasnáluin dálkkudeapmi (boahkkun dahje røntgenvuostálasvuođaávnnas), divrečuggestat (omd. vieksábážostat), dálkasat dahje biepmut.

Guoskkahusallergiija ja biebmoallergiija dávdamearkkat- geahča sierra faktaárkka.

Movt lea dilalašvuohta dávdda ektui:

Eanet go 40 % álbmogis boahtá allergiija reakšuvdna okte dahje máŋgii eallimis. Eatnasiin leat unnan dávdamearkkat. Eanet duođalaš allegiijaváttut gávdnojit 10-20 % álbmogis. Eanas sis oččot allergiija dávdamearkkaid mánnán juo, vaikke leat ge muhtumat geat oččot váttuid rávis olmmožin.

Riikaidgaskasaš ovttaoaivilvuohta lea ahte allergiija lea lassánan manjemus logi jagi.

Eallindoaibmafaktorat leat maid olu rievdan borramusa ja sisbirrasa ektui mii sáhttá mearkkašan olu dása. Mikrobiealla oktavuohta lea dasa lassin njiedjan (ráinnasvuođahypotesa) ja bakteriija čoakkáldat min birra lea rievdan.

Allergiija dálkkodeapmi:

Jus doaivvut dus lea allergiija berre váldit oktavuođa doaktárin, vaikke leat ge unnanaš dávdamearkkat de dávjá ávkkuha bidjat johtui eastadeaddji doaibmabiju. Buoremus lea ahte it leat lahkosin dan maid it gierdda. Guoskevaš biepmuide lea dat váttis, lieđđegavjai veadjetmeahttun. Oallugiidda sáhttá leat dárbu dálkasiiguin dálkudit allergalaš dávdamearkkaid.

Lea dárbbašlaš gávdnat rievttes dálkkodanvuogi go geavaha rievttes dálkasiid. Vuosttašdálkkodeapmi go njunneallergiija ilbmá lea nu gohčoduvvon steroidat mat doibmet dakko gokko bidja. Dát gávdnojit spraya ja bulvvarhámis. Antihistamiinnat, mat gávdnojit sihke tableahttahámis ja čalbmegoaikkanasat ja njunnespraya leat maid buorit dálkásat main eai leat olu ja ii- várálaš váikkuhusat. Dávdamearkkat geahppain dárbbašuvvo dávjá sisvuoiŋŋahat dálkásiid váldit veahkkin. Steroidat mat doibmet dakko gosa bidja sáhttet maid dás veahkehit olu, jus váldá daid ovtta dahje máŋga sisvuoiŋŋahatdálkásiiguin. Kortisonaboahkuhemiin berre leat várrogas, muhto sáhttá erenoamaš dilin leat áigeguovdil, ( omd. Ovdalaš loahppageahččaleami) dahje jus eará dálkkodeamit eai oro ávkkuheamen. Beaktilasttin bistá máŋga vahkku..

Allergalaš šohka sáhttá dađistaga boahtit dahje boahtit fáhkka ja lea heaggaváralaš. Sis geain lea vearrás allergiija ahte sáhttet oažžut allergalaš šohka, sis galgá leat fárus adrenaliina dálkkas čuggestat. Adrenaliina boahkku galgá dakkaviđe bidjat ja seammás váldit oktavuođa doaktárin.

Allergalaš boahkuheapmi-(Geahča Ávkkálaš diehtit allergalaš boahkuheami birra)

Movt bidjat diagnosa?

Jus váldá iskadeami go leat fáhkkatlašváttut, ovdamearkka dihte allergalš nuorvu, sáhttá gávdnat allergiija. Dábálaččat klinihkalaš iskadeami vuođul ii sáhte oaidnit lea go allergiija, hyperreaktivitehta, čielggakeahtes kemiijalaš badjelhearkivuohta dahje eará. Dasa dárbbášuvvo erenoamaš allergalaš iskosiid vara- dahje liikeiskus (čuokkisiskos). Antihistaminnaid ii galgga váldit manjemus čieža jándora ovdalgo liikeiskos váldo minddár sáhttá reakšuvnna hehttet. Lea erenoamaš deaŧálaš ahte doaktárat geat galget varraiskosiid bokte oaidnit lea go allergiija, sáhttet dulkot bohtosit.

Ii leat oktage allergalašiskos lea 100 % doallevaš. Lea ollislaš vejolaš guoddit allergiija almma allergalaš iskosat čájehit dan. Danne lea buozanvuođahistorjá buot deaŧáleamos kártet allergiija. Ii gávdno ahkemearri váldit allergiijaiskosa..

Movt galgá čađáhit iskosa:

Jus váruha allergiija galgá váldit oktavuođa fástadoaktáiin. Muhtun fástadoaktarat váldit ieža iskosiid dahje sáhttá oažžut gohččuma spesialistta lusa, poliklinihkii dahje buohccivissui. Norggas lea friddja buohcceviesu válljen ja doppe sáhttá dieđuid vuođul válljet. Dán neahtabáikkis dahje nuvtta telefunnummár 800 41 004, oažžut duohta dieđuid  dálkkodanbáikkiide. Friddja buohcciviesso válljen Norggas addá maid dieđolaš rivttiid válljet buohcciviesu.. Geahča www.sykehusvalg.net

Allergiija eastadeapmi:

Allergiija lea vejolaš eastadit jus mánná oažžu čiččemielkki vuosttaš njealjje gitta guđa mánu rádjái. Áhpeheamit eai berre borgguhit, ja mánát eai berre leat lahkosin duhpatsuova. Galgá rahčát oččodit buori sisbirrasa.