Jump to main content Jump to footer
logo: Astma- og Allergiforbundet - gjør Norge friskere

Ávkkálaš diehtit Lieđđegavja allergiija birra (pollenallergi)

Ávkkálaš diehtit midda birra (midd)

nb Dato publisert: Sist oppdatert:

Mii lea midda?

Midda lea 0,2 rájes gitta 0,3 mm guhku. Das leat gávcci juolggi ja leat lagámus sogalaš heavdnái ja flåttai. Eai daga maidege olbmui, muhto addet allergiija. Eai gaske ja eai ge njoamut maide.. Dat ellet olbmo ja elliid gánáin ja muhtumat ellet jáffogavjjain. Midda eallá sullii mánu, muhto njiŋŋelas guoddá 20-30 mono hávális, ja middaleavvan sáhttá lassánit jođanit jus biras viesus addá eavttuid dasa.  Norggas leat eanemus middat skábmamánu rájes gitta guovvamánu rádjái, dan jahkeáigodas go olbmot leat  olu viesus. Middat ja viessoeallit leat deaŧáleamos ákkat allergiija váttuide earret lieđđegavjaáigodagas.

Gii oažžu middallergiija?

Middallergiija lea vejolaš oažžut (erenoamažit mánát) geain lea nu gohčoduvvon atohpalaš eksema alddineaset dahje muhtumis bearrašis (atohpalaš eksema, nuorvu, ástmá allergiija) ja geain lea olu midda viesus.

Gos gávdnat midda?

Midda loaktá sajin gos gávdná vuogas biepmu, vuogas temperatuvra ja njuoskka áimmu (50 -80 %)  Buot olbmuin leat olu smávvagánát mat leat liikis ja maid guđđet seŋgii ja mat fas bibmet duháhiid mielde middaid máŋggaid buolvvaid mielde. Dan dihte leat middat eanas oađđinlanjas ja seaŋgagávnniin, guottáin ja seaŋgavuođuin. Dat sutnjet guotta alá ja seaŋgavuđđui gos lassánit ja leat monit ja čivggat. Maiddái loktet bures láhttiin oađđinlanjas gos leat láhtteránut.

Makkár dávdamearkkaid addá middallergiija?

Dakkár allergiija mielddisbuktá dávjá ástmá ja/ dahje ahte njunni golga. Allergiija čalbmereakšuvnnat ja muhtumiin vearáska atohpalaš eksema go lea viessogavjamidda allergiija. Dát guoská erenoamžit mánáide. Jus allergiija vearáska, šaddet čalbme ja njunne vuohččecuozzat, giegir ja geahpesbohcciid badjelmeare hearkkit. Ja eará gavjjat ja hájat maid vearáskahttet dili.

Movt bidjat diagnosa?

Diagnosa ii leat vejolaš buot áiggiid bidjat buozalmashistorjjá ektui. Ollugat ožžot ihkku dovdomearkkaid, dasa sáhttet leat olu sivat Allergiijaiskosa oktavuođas lea dábálaš ahte váldo iskos lea go midda vuostá allergiija. Iskadeapmi lea dan guovtti dábáleamos allergiijabuvttagiin (Dermatophagoides pteronyssinus ja D.farinae) Allergiija viessogavjamidda vuostá váldojuvvojit liikkeiskosat dahje varraiskosat mat sáddejuvvojit spesiállaboratoriijai mat leat sihkkarat ja luohttevaččat. Dakkár iskosat muitalit leat go juo dán allergiija ožžon, ja dat iskos ii muital maidege boahtteáiggi várra birra.

Movt lea dilalašvuohta dávdda ektui?

Allergiija midda vuostá lea máilmmiviidosaš dearvvašvuođaváddu. Iskamat olu riikain muitalit ahte viessogavjamidda lea stuora faktoran ovdanahttit allergiija. Dán rádjái eai gávdno nu olu dieđalaš iskamat mat muitalit viessogavjamidda gávdnašumi birra norgga ruovttuin.

Doaibmabidju middaallergiija vuostá:

Vuosttaš doaibmabidju go lea diagnotiseren middallergiija lea ahte ii leat oktavuođas middain. Áibbas das beassat lea dávjá váttis. Buorre vuohki unnidit midda leavvama lea viesu biggoheapmit, ii ásahit bissovaš láhtteránuid, liidneseaŋggaid ja viessogálvvuid ja vel geavahit guovddášnoavkki dahje ođđaáigásaš novkkiid mas lea HEPA- dahje mikrofilttár.

Liekkasvuohta ja garra buolaš goddá midda. Buolašin sáhttá olgun (-15 til -20 ºC) biggohit ja capmit guottá ja biggohit jándora ovdalgo sisa váldá. Midda ii ge eale go bassá seaŋgagávnniid 60 ºC:s.

Middaolggoš gávnniide lea práktihkalaš vuohki go galgá várjalit iežas allergenaid vuostá seaŋggas. Middaolggoš ii luoitte midda sisa ja dattege luoitá olggos gorutlávttasvuođa. Guottá, boalsttara ja gokčasa bidjat olggoža mii lea allergenačavddis. Dasto biddjojit dábálaš olggožat.

Uvja dahje syntehtalaš?

Olbmuin geain lea middallergiija sáhttet maid geahččalit láhkena, govččasolggoža ja boalsttarolggoža  oaidnit lea go ávkin váttuide. Uvjaliidni lea sihkaris materiála midda vuostá. Lea deaŧáleappot ahte seaŋgaolggožat girdet 60 ºC bassama dahje buhtisteame, go dan ahte siskkoš lea syntehtalaš dahje uvjjas.

Refušuvdna middaolggožii:

Mánáide ja nuoraide vuollel 16 jagi geain lea duođaštuvvon middallergiija, sáhttá addit ovttaháválašbuhtadusa guottá ja boalsttarolggožiid olggosgoluid gokčamii. Olggosgoluide oažžu ollislaš doarjaga gitta kr. 1250,- oktan mva. guottaolggožii ja kr. 250,- boalsttarolggožii. Olggožat fertejit leat dohkkehuvvon Norges Astma- og Allergisearvvis, gaskaboddosaččat gusto dat olggožat mat leat Sleep Scandinavia, tlf. 67 11 03 17 ja maid NAAF lea rávven, ja dohkkehuvvon olggožat NorMed As:s tlf. 67 98 01 00. Olggožiid sáhttá diŋgot njuolga sis geat vuvdet. Spesialistta galgá veahkkeneavvuid bearran, ja olggosgolut máksojuvvon ovdalgihtii. Duođaštus middaallergiija birra ja máksoduođaštus addo oadjokántuvrii ruovttoluotta máksin váras. Doaibmabidju  viessogavjamidda vuostá ja váikkuhusat dasa eai boađe nu jođanit (almma čuođi proseantta beaktilat) Ii oktage sáhte jáhkit dan ahte dálkásiid sáhttá atnit middallergiija doaibmabiju sajes ja doaibabijuid ferte ovttastahttit dálkásiid bokte dálkkodemiin.

Middallergiija dálkkodeami:

Doaibmabijuid lea deaŧálaš bidjat johtui unnidandihte midda šaddadaneavttuid.

Dasa lassin dárbbašuvvojit dálkásat eastadandihte ja geahpidit váttuid ja dávdda. Juohkehažži ferte heivehit makkár dálkásiid geavaha ja movt daid geavaha, ja dan mearrida doavttir. Dálkásat veahkehit dávjá bures go lea allergiija viessogavjamidda vuostá. Jus doaibmabiju ii bija johtui viessogavjamidda vuostá, lea vejolaš ahte allergiija vearáska ja ahte dálkásat eai šat nu bures veahket.

Buorit rávvagat go lea middallergiija:

  • Garvve kemikálaid oažžundihte middaid eret
  • Lonuhit seaŋgaolggožiid juohke vahkku
  • Bures biggohit. Latnjatemperatuvra oađđenlanjas berre leat vuollel 18 ºC.
  • Garvve ávdnasiid mat čohkkejit gavjjaid, nu go  kosenelliid, rabas hilduid, láhtteránut mat gokčet olles láhtti ja sullasaččat
  • Ale láhče seaŋgga moatti diibmui nu ahte lávttasvuohta biggo eret guottás ja seaŋgagávnniin.
  • Jus lea vejolaš doalahit áibmolávttasvuođa vuollel 40 % RF golbma mánu dálvet, de jápmá dávjá midda.
  • Ale geavat bosunommana dahje sullasačča mii bossu gavjja áibmui