Jump to main content Jump to footer
logo: Astma- og Allergiforbundet - gjør Norge friskere

Ávkkálaš diehtit Lieđđegavja allergiija birra (pollenallergi)

Ávkkálaš diehtit Mielkeallergiija birra (melk)

nb Dato publisert: Sist oppdatert:

Mielkeallergiija

Ávkkálaš diehtit mielkeallergiija birra – NAAF faktaárka

Mii lea gusamielkeallergiija?

Gusamielkeallergiija oktavuođas reagere goruda dávddaid vuostálastinvuogádat badjelmeare mielkeproteiinnaid vuostá dainna lágiin ahte ráhkada allergiijaantiávdnasa (IgE) dahje vuolšesealla aktiverejuvvo. Juohke háve go biepmu borra mas leat mielkeproteiinnat, de dávddaid vuostálastinvuogádat reagere allergalaččat nu ahte ráhkada mediatoraid ovdamearkka dihte histamiinna dahje T-seallamedieren vuohčareakšuvnna bokte. Histamiidna ráhkaduvvo máŋgga sájes gorudis ja bukta dávdamearkkaid nu go luhčadávda, vuoksin, čoavjebákčasa dahje liikkeváttut (rušmas, eksema).

Gusamielkkis gávdnojit badjel 25 iešguđetlágán proteiinnat mat sáhttet addit reakšuvnnaid olbmui geas lea mielkeallergiija. Eatnasiin lea allergiija máŋgasa vuostá Eará njiččehasaid mielkkis leat máŋga seamma proteiinnat, nu go gáiccas, heastas ja buffalo:s, ja dan dihte fertejit sii geain lea mielkeallergiija doalahit iežaset eret buot njiččehasaid mielkkis.

Jus eadni ieš juhká gusamielkki sáhttá mánná oažžut gusamielkeproteiinna čižžemielkki bokte. Danne ferte maid eadni dávjá garvit mielkki.

Gusamielkeallergiija ii leat seamma go laktoseintoleransa, mii leas go ii nákce ávkkástit mielkesohkara/laktose. Laktoseintoleranse dagaha čovjebakčasa ja lučuha go borrá ollu laktosevallji mielkebiepmuid, dego varasmielkki, ruškesvuosttá, jiekŋakreamma ja lávcca.

Dávdamearkkat

Dávdamearkkat mielkeallergiijai čuožžilit iešguđetládje olbmos olbmui. Sáhttet leat unnan ja eai várálaččat muhtumiidda, ja earáide sáhttet mielkenagat dagahit garra allergiija reakšuvnna. Čoavje- ja čoallevuogádat váddu lea dábálaš, muhto njálbme ja čottasaŋáš, vuohččecuozza bohtaneapmi ja ráttástuvvan eai leat nu dábálaččat, muhto dattege dáhpáhuvvet, erenoamážit smávva mánáin. Eksema vearáskeapmi ja liikkerušmasat leat dábáleamos smávva mánáin.

Geasa boahtá?

Mielkeallergiija lea dábáleamos allergiija smávva mánáid gaskkas, ja dasa lea sivvan ahte gusamielki lea biebmu mainna árrat álggahit njuoratmáná borramušas dego mánásuohkadiin dahje čižžemielkki sajis. Sullii 2-5 prosesanta Norgga smávva mánáin (0-3 jagi) lea gusamielkeallergiija.

Mielkeallergiija diagnostiseren

Deaŧaleamos reaidu go galgá mielkeallergiija diagnostiseret, lea olbmo buozanvuođahistorjá. De váldá allergiijaantiávdnasa (IgE) varraiskosa ja vel čuokkisiskosa. Ii oainne álo lea go milkeállergiija, erenoamážit njuoratmánáin geat vuovssadit, luhčot dahje lea varra báikkas. Áidna vuohki lea ahte de ii berre mielkki juhkat ovtta áigodaga vai oaidná jávká go dávdamearka. Jus lea eahpádus, dasto fas álgit juhkat dan oaidnit ihtet go fas dávdamearkkat. Mánát geat eai leat juhkan mielkki ovtta áiggi, gusamielkeallergiija dihte, sis berre váldot iskos gusamilkkiin árvvoštallandihte lea go allergiija jávkan.

Prognosa

Lea buorre prognose beassat gusamielkeállergiijas. Eatnasat besset eret das go stuorrolit ja ovdal do álget skuvlii. Njuorat mánáin geain lea ii-IgE-medierejuvvon allergiija (negatiiva allergiija iskosat), sáhttá dávja geahččalit addit mielki fas 0,5-1 jahkásažžan. Eat dieđe man ollugiin ollesolbmuin lea mielkeallergiija, muhto árvvoštallo leat bures vuollil 1% álbmogis.

Gos gávdnat mielkeproteiinna?

Mielkki gávdnat máŋggaid gárvvesbiebmuin ja industriijabuktagiin. Lea deaŧálaš álo muitit lohkat sisdoallolisttu go biepmu gávppaša. Jus ovtta buktagis lea mielki, de galgá buvttadeaddji muitalit dan, vealttakeahttá man unnán. Dá leat muhtin sánit mat leat sisdoallolisttus, ja mat muitalit dan ahte mielkeproteiidna lea oassin buktagis:

Crème fraiche, lákca. lákcajiekŋa, kasein, kaseinat, kesam, laktalbumin, margariidna, missu, missupulvarat, vuostá, vuostápulvarat, loahppelákca, vuodja, yoghurta, yoghurtpulvarat.

Kakaovuojas, mielkesivrras ja E—ávdnasiin ii leat mielkeproteidna.

Biepmoávdnasat

Mielki lea deaŧálaš oassi Norgga borramušain. Mielkebuktagat addet mánáide 25% proteinna, 70% jod ja sullii 70% kalsium. Go mielkebuktagiid váldá eret, de lea deaŧálaš dáid sadjái bidjat biepmu mat sáhttet addit seamma sisdoalu. Molsaeaktun ferte geavahit biebmolasahusaid.

Maid sáhttá váldit mielkki sájis?

- Jugus: Smávva mánáide (0-3 jahkásaččaide) rávvejuvvo addit hypoallergen mielksadjásaš buktaga maid oažžu apotehkas. Dieidda oažžu alit-resepta doaktaris go lea duođaštuvvon gusamielkeállergiija. Go soaitá leat lossat hárjehit stuorát mánáid mielkesadjasiidda smáhka geažil, rávvejuvvo ahte álgit nu árrat go vejolaš, ainnas dalle juo go njamaha.

Stuorát mánáide rávvejuvvojit mielkesullásaš juhkosat, de go soya-, riisa- dahje kokosmielki.

- Biepmoráhkadeami: Mielkesadjasaš maid oažžu apotehkas, berra geavahit suohkadiin main ii galgga mielki, dahje go ráhkada suohkada jáfuin. Oktasaš borramušaide sáhttá soya-, riisa- dahje kokosmielkki geavahit.

- Eará sadjasaš buktagat: Gávdnjot mielkkekeahtes márgariinas, suvralákca, yoghurt, jiekŋakreamma ja lákcasadjásaččat mat leat ráhkaduvvon soyain, riisain, hávváriin.