Jump to main content Jump to footer
logo: Astma- og Allergiforbundet - gjør Norge friskere

Ávkkálaš diehtit Lieđđegavja allergiija birra (pollenallergi)

Ávkkálaš diehtit Ráinnasvuođa birra (renhold)

nb Dato publisert: Sist oppdatert:

Buorre ráinnasvuohta addá buori dearvvašvuođa

Duolva ja viessogavjjat dagahit viessoáimmu heajubun ja vearáskahttet allergiijaid ja eará badjelhearki reaksšuvnnaid. Njuoskka ja liegga birrasis, nu go omd. lávggodanlanjas sáhttet viessogavjjat addit vuođu guohpašaddamii ja eará mikroorganisma šaddamii.

Dábálaš duolva dahje nuoskkideapmi ruovttuin, bargosajin, skuvllain sáhttet leat muoldu, liikebázahusat, lieđđegavja, elliid allergenat, guopagavjjat, giehpa, sáttu ja biebmobázahusat. Allergenat ja eará allergiijabuvttajeaddji ”ávdnasat”seahkanit viessogavjjaiguin. Gavjaávnnasčalmmit leat iešguđetge sturrodagas. Ávnnasčalmmit leat erenoamaš smávvát  mat girdet áimmus ja daid vuoigŋá. Dađi unnibut leat, dađi álkit bohtet geahppaide. Sáhttá váikkuhit dearvvašvuhtii. Dan dihte lea ráinnasvuohta buorre ja deaŧálaš dearvvašvuhtii.

Dearvvašvuođaváttut go lea boastu ja váilevaš ráinnasvuohta

  • Unohisvuohta čalmmiin, njunis ja čoddagis.
  • Njunnedahpahat
  • Nuorvu
  • Oaivebávččas
  • Eksema
  • Ástmá
  • Allergiija

Iešguđetge dearvvašvuođaváttut sáhttet rievddadit olbmos olbmui. Mánát leat erenoamaš hearkkit.

Nuoskkidangáldut ruovttus

Duhpatsuovva

Duhpatsuovas leat máŋggalágan seaguhusat ja máŋga duhaha iešguđetlágan kemikálalaš ávdnasat, ja váikkuhit garrasit dearvvašvuhtii. Duhpatsuova eksponeren, guoská njuolga ástmá ja bissovaš obstruktiivva geahpesdávdda (kolsa) oktavuhtii, sihke sutnje gii borgguha ja sidjiide geat vásihit passiiva borgguheami. Borgguheapmi ii galgga dáhpáhuvvat viesus.

Ommanat

Čađáboaldin ommanat boldet gavjja. Boares muorraommanat maid sáhttet nuoskkidit viessobirrasa, ja eará rabas liekkasvuođat, ovdamearkka dihte biise, erenoamažit boares ommanat sáhttet buktit vissui olu gieba ja suova.

Ránut

Ránut sáhttet olggosoaidnit hui ráidnasat, ja seammás leat ránus olu gavjjat ja nuoskkideapmi mat sáhttet jorrat áimmus. Go dakkár gavjjat besset jorrat viesus, de sáhttet mielddisbuktit viessoáibmováttuid mat dagahit liikke ja vuohččecuozzaháhtádussama. Rátnofiiberat maid sáhttet dagahit olu gavjja go luoddanit dahje gollet.

Biebmolievdi

Biebmolievdi ja lievdi vuoššadettin ja steikedettin sáhttet váttuid buktit sidjiide geain lea allergiija.

Domučoaggi

Gavja darvána álkit roamše materiáladulbosiidda, nu go ovdamearkka dihte dikšonkeahtes skoađasseinniide ja horstaseaidnebáhpiriidda. Maiddái liidne viessogálvvut ja ”lossa” láselinniid, čikŋáviessobiergasat ja boalsttarat čohhkejit olu gavjja. Rabas skábet ja skábet mat eai ole gitta dahkkái, leat báikkiid gosa gavja čoaggana ja bisána. Vállje duolbahasaid maid lea álki ráidnet. Geavat lohkeskábiid ja kássaid, rabas hilduid ja doasaid sajis.

Luottat gos lea olu johtolat

Viesuid, bargosajiid ja skuvllaid lahkosin leat jorri gavjjat, mat báhkkejit áibmomolsun ja eará viessorabassajiid čađá.

Áibmo- ja biggonkanálat

Gočuduvvon ja duolva áibmomolsunkanálain ja boares filttariin, sáhttet dagahit mikrobiealla šaddama (viessogavjjat), ja seahkanit viessoáibmui. Muitte ahte liekkaslonuheamit čohkkejit gavjjaid.

Elliiddoallu

Liikki, ganat, vuovttat ja elliid rávssát, ja lottiid sáhttet buktit stuora osiid allergenaid mat jorret viessoáimmus. Maiddái elliddbiebmu, bussasáttu, suoinnit dahje sahajáffut elliidburas ja sullasaččat sáhttet addit allergiija reakšuvnnaid.

”Myhtat” ráinnasvuođa birra

Norggas lea guhká leamaš vierrun atnit olu ja garra bassansáibbuid. Oallugiidda lea dábálaš atnit olu čázi ja olu bassanbulvariid dainna jáhkuin ahte ráinnoda..Lávttas-  ja liekkasvuohta dagaha bures bakteara ja guohpa loaktiba ja ahttánuššama. Muhtun norgga ruovttuin lea leamaš ja ain lea, vierru geavahit ruonasáibbu go dát čadno lunddolaš ráinnasvuhtii. Oallugat doivot ruonassáibu ja ráinnasvohta gullaba oktii.. Ráidnenbulvrat sáhttet sihke billistit viessomateriálaid ja addit allergiija reakšuvnnaid.

Ráidnenávdnasat

Gávdnojit máŋgga iešguđetlágan ráidnenávdnasat norgga rámbuvrrain. Ráidnenávdnasiin gávdnojit máŋgalágan kemikálat. Dan dihte lea váttis válljet. Ráidnenávdanasin lea ea.ea. ammoniakka, klora, luovosávdnasat, riibadahttinávdnasat, hádjavuoiddas ja ivdneávdnasat. Hádjavuoiddas ja ivdneávdnasat leat ii-aktiivvalaš lasahusávdnasat ja sáhttet dagahit liige noađi sistebirrasii ja dearvvašvuhtii.

Buorit ráinnasvuođavuogit ja ráidnenrutiinnat

Láhtti

Goike ráidnenvuogit dagahit dearvvaš sisbirrasa buohkaide. Álki lea maid ja ii buvtte materiálalaš billistumiid ja peršuvnnalaš dearvvašvuođa billastumiid. Láhttebassamii gávdnojit máŋga vejolašvuođat, ea.ea. oljomoppa, ovttagearddemoppa, árpomoppa ja syntehtalašmoppa. Dát mannet goike ráidnenvugiid vuollái ja čáhci ja kemikálat eai leat dárbbašlaččat. Jus láhtti lea beare duolvvas, dan váldá eret lávttas lurvvuin, dahje duolvva ala cirgguha ráinnas čázii oččodandihte eret duolvva. Luovos láhtteránuid maid ii sáhte savdnjit olgun sáhttá njoavkkuhiid buori gavjanjamamin, dahje ovddemusat guovddáš gavjanjamamin, dahje gavjanjamamin mas lea hepfilltár.

Viessobiergasat

Eará ráidnemiidda, omd. beavddi ja beaŋkaid, uksalasaid, jnv. heive maid goike ráidnenmetodaid prinsihpii. Mikrofiibárlurvu lea positiivvalaččat ládden ja gavja lea fas negatiivvalaččat ládden. Lea dan dihte ahte mikrofiibárlurvvuin darvána viessogavja buorebut  go bombullurvui mii lea negatiivalaččat ládden ja ii doaimma viessogavja sihkkumii lihka bures. Liidne viessogálvvut ja guottát gáibidit dárkilis ja dávjá gavjanjammama dahje dearpama.

Áibmomolsun

Áibmomolsunrusttegis ferte doaimmahit ráidnema ja filttár lonuheami dássedit. Lieđđegavjaallergiija geažil ferte lonuhit sihke ovdal ja mannjil lieđđegavjjaáigodaga.

Buorit ráidnenrutiinnat viesus eastadit allergiija dearvvašvuođaváttuid. Dávjjit ráidnen gáibiduvvo lieđđegavjaáigodagas ja dálveáigodagas. Viessoáimmu liekkadepmi dagaha ahte gavja goika ja girddaša.

Lávggodan – ja hivssetlatnja

Lávggodanlatnja lea lieggasit ja láktaseappot go muđui viesus ja dan dihte ferte bassat dávjjit vai eastada bakeriijašaddadeami.

Geasseáigi

Olu duolva, sáttu, muoldu ja rássi sáhttá garvit oažžumis vissui, jus lea ruovderistta dahje nu gohčoduvvon rásseránut mat leat olgouvssa boađahagas. Buorre ráđđi lea ahte ii geavat  láhtteránuid viesus geasset.

Dálveáigi

Lea buorre go leat láhtteránut mat doalahit láhtti goikkisin, nu ahte lávttasvuohta ja duolva eai čuovo vissui. Jus ásaha ”njuoskkasona” gosa báhcá muohta, lea maid buorre ráđđi.

Norgga Astma ja Allergiijasearvi rávve:

NAAF oaivvilda ahte galgá biggohahtit, unnimusat guovtte geardde beaivvis 10-15 minuhta. De lonuha áimmu ja temperatuvra njiedja. Jorri gavjja dagaha losibun nu ahte bisana láhttái. Viessotemperatuvra berre doalahuvvot sullii 20-22 grádas, ja oađđinlanjas sullii 5 gráda unnit. Seaŋgagávnniid galggašii biggohit, dasto savdnjit daid bures. Láhtteránut doalahuvvojit ráinnasin, ja muđui galgá ráinnasvuohta leat ruovttus, bargosajin, skuvllain ja mánáidgárddiin.

NAAF oaivvilda ahte dat buoremus ja nu olu go vejolaš lea, eastadit kemikálaid geavaheame ráidnemii. Ráva lea goike ráidnenmetodat.

Viesubirrabassan gos maiddái seainnit ja dáhkiid bassojuvvojit okte juohke jagi.

Ale geavat liekkadangálduid maid lea váttis ráidnet.

Gievkkanáibmomolsumat ráidnejuvvojit dávjá doallandihte vuoja ja biebmolievddi eanemusat eret.

Skilpadda lea áidna ealli mii ii váikkut oažžumis allergiija ja maid NAAF rávve.