Jump to main content Jump to footer
logo: Astma- og Allergiforbundet - gjør Norge friskere

Ávkkálaš diehtit Lieđđegavja allergiija birra (pollenallergi)

Ávkkálaš diehtit Kolsa birra (kols)

bag Dato publisert: Sist oppdatert:

Fakta bissovaš obstruktiivalaš geahpesdávdda birra (kols).

Árvvoštallamiid mielde leat 370 000 olbmos Norggas kols. Sis leat sullii 280 000 geat eai dieđe ahte sis lea diet dávda. Kols lea dat dávda máilmmis mii lassana jođáneapmosit, ja ovdal 2020 lea kols goalmmadin deaŧáleamos jápmindávda internášunála.

Mii lea kols?

Kols dávdamearka lea ahte geahppáid doaibma lea bissovaččat unnon. Dat mielddisbuktá lasi vuoigŋanbarggu ja dovdu ahte lea lossavuoiŋŋahat. Vuoiŋangeainnut leat bissovaččat baskon nu ahte lea losit vuoigŋat. Dávdamearkkat mat leat mihtilmasat leat sađáideapmi, gosahat ja šliivečolgan. Go lihkada, vearaskit dávdamearkkat. Go lea garra kolsa, de lea váttis vuoigŋat go lea jaskat nai.

Gii oažžu kolsa?

Duhpatborgguheapmi lea deaŧáleamos sivvan kolsii, ja guovttis golmmas geat ožžot kolsa, ožžot borgguheami geažil. Gaskal 6 ja 8 proseantta geat ožžot dávdda, eai leat goasse go borgguhan, ja unnimusat 15% ožžot váikkuhusain bargodilis. Sáhttá maid leat sohkadávda.

Máilmmi ektui árvvoštallo ahte 95 % olbmuin geain lea kolsa leat borgguheaddjit ja dávjá leat sii borgguhan guhkit go 20 jagi.

Sis geain lea ástmá eai dárbbaš oažžut kolsa, muhto olbmut geain lea ástmá ja geat borgguhit, sis lea alit várra ovdanahttit bissovaš rievdademiid vuoiŋŋahahkii.

Loga iskosa birra dás

Kolsa diagnoseren

Kols ovdanahtto dađistaga, sáhttá gollat 30 – 40 jagi ovdalgo vuosttaš dávdamearkkat ilbmet. Vuoiŋŋahagain vuolši dagaha baskkideami ja árbba maid dábálaš røntgengovas ii sáhte oaidnit. Kolsa sáhttá álkit fuomášuvvot go mihtida doaktára luhtte mo geahppat doibmet (spirometri). Kolsa dávdamearkkat leat sullii seamma go dat mat leat ástmás, ja sáhttá leat váttis earuhit goabbá lea, kols vai ástmá.

Dávdamearkkaid vearráivuohta sáhttá kolsas rievddadit. Muhtumat dovdet dávdda geahppaseappot ja unnan hehttehusaid eallimis, earáide lea lossa eallin ja fertejit oažžut liige oksygena. Muhtun diliin lea olbmos sihke kolsa ja ástmá.

Movt lea dilalašvuohta dávdda ektui

Jáhkkimis leat badjel 370 000 norgalačča geat leat badjel 18 jagi ovdánahttán kolsa ja jahkásaččat sullii 20 000 earát ožžot kolsa. Unnit bealli sis leat ožžon diagnosa. Buhcciid lohkku lassána sakka agi mielde. Kolsa gávdnašupmi stuorru jođanit mailmmis, ja WHO einnosta dili máilmmi 4:at njunuš jápminsivalažžan. Rehkenastet ahte ovdal 2020 lea kols goalmmadin deaŧáleamos jápmindávda internášunála.

Mii dáháphuvvá vuoiŋŋahagain go lea kols?

  • Šliivelassáneapmi geahpesbohcciin
  • Siejahasrievdadusat (boalddahat) vuohččecuozzas
  • Spasme (čoahkkáigeassin) geahppain
  • Billahuvvon njuorggis smávva ja stuora vuoiŋŋahagain. Go lea kolsa de oaidnit ahte stargagođus vuohččecuozza birra lea sordon ja dađimielde billahuvvá. Dát mearkkaša ahte geahpesbohcci sáhttá geassádit čoahkkái go vuoiŋŋada olggos.

Dá lea govvidus makkár áibmobohcci lea geahppain, bajit govva čájeha dábálaš bohci. Vuolit govas oaidnit ahte lea asson ja bohcci lea baskon, nu go lea dábálaš go lea kolsa. Lassin vel fiedarat mat dollet rabas, leat loažžan ja eai ge čavge go luoitá vuoiŋŋahaga.

Dá lea bajábealde govvidus go lea dábálaš áibmobohcci. Vuolábealde lea áibmobohcci go lea kols, assat bohcciolggoš mii dagaha baskkibun, ja loaččabut dávggit, nu go lea dábálš go lea kols. Lassin lea vuolši maid sáhttá oažžut. Vuolši dahká ahte basku ain ja dagaha gosahaga ja lossat vuoigŋat.

Erohusat gaskal kolsa ja ástmá

Go lea ástmá de bohtet dávdamearkkat dohppehallanvugiin, dávjá geahppaid doaibma rievddada jándoris. Go lea kols de ovdánit dávdamearkkat dađistaga, ja unnit rievdadusaiguin go dat mat ástmás leat. Ástmás lea geahppaid doaibman normála dohppehallamiid gaskas. Kolsas njiedjá geahppáid doaibma dađistaga jagiid mielde.

Oahpaheapmi

Oahpaheapmi lea deaŧálaš vai diehtu kolsa birra lassana ja šaddá álkit birget dávddain. Oahpu sáhttá oažžut kols-skuvllas dahje rehabiliterema oktavuođas. Muhtin oahpahan ja birgenguovddažat (LMS – Lærings- og mestringssentre) ieš guđet guovlluin riikkas dollet kols-kursa. Muhtimiin leat maid fálaldagat lagas olbmuide. Guovddážat leat dávjá čadnon buohcciviesuide. Ii gávdno makkár ge diehto galle LMS leat Norggas, danne ferte váldit oktavuođa buohcciviesuin gullat lea go sis diekkár guovddáš.